Ikioma linnunratani
Sain tällä viikolla postipaketissa palan Linnunrataa Käpysen verkkokaupasta. Rakastuin kuosiin ensisilmäyksellä, ja tunne vain voimistui, kun sain kankaan käsiini. Kangas oli myös siinä suhteessa harvinaislaatuinen, että heti paketin avattuani näin mielessäni tulevan tunikan. Ja tässä se nyt on toteutettuna. Oranssin Linnunradan kaverina on samassa paketissa kotiutunutta ruskeaa trikoota sekä aiemmin Raision Linnan-Kankaasta ostamaani ruskeaa resoria. Kaavojen pohjana oli aiempien tunikoiden kaavat. Muutin tämän yläosan vain kaarrokkeelliseksi, sillä en halunnut oranssia liian lähelle kasvoja. Resorin lisäsin helmaan vasta sovitettuani kanttaamatonta paitaa. Jotenkin paita näytti loppuvan kesken ja vartalo-osa oli jotenkin löysän näköinen. Tuo ruskea raita helmassa rytmittää värejä kivasti. Kaavojen hihanpituutta lisäsin likimain 15 cm, sillä halusin gorillankäsilleni varmasti riittävän pitkät hihat. Nekin ovat nyt ihanan pitkät – hihat nimittäin! Miten voikin kesäloma painaa ihmisen näin ryhdittömäksi! Onneksi ensi viikolla alkavat taas omat tanssitunnit, ja tämä pitkä ruoto on vedettävä taas suoraksi oppilaiden edessä. Hävettävän huonoryhtinen kuva.
Perusvaatteita ja yhdet villasukat
Tarkoituksenani oli tehdä yhdet legginsit, mutta sitten homma karkasi käsistä. Sain lähes kaikki vaatteet saumuroitua kasaan aamupäikkärien aikana noin tunnissa. Tehokasta, sanoisinko! Vain peitetikkaukset ja osa resoreista jäi iltatyöksi. Retronorsukankaasta tehty setti on Ottobren numerosta 6/2010. Housut ovat Pitkä Jussi ja paita Villi Viikinki -kaavoilla, molemmat koossa 92. Aioin ensin tehdä yhdet housut testimielessä Jätti-Rätin kankaasta, mutta sitten totesin tekeväni samalla vaivalla toisetkin. Molemmissa legginseissä – tai pitkissä kalsareissa – sininen trikoo on Ikasyrilta ostettua Moonkidsin 2-laatuista superpehmeää ohutta trikoota. Resorit ovat omista varastoista, ja retronorsun ostopaikka on unohtunut, sillä olen ostanut sen jo joskus ajat sitten. En ole oikein lämmennyt tuolla kankaalle aiemmin. Nytkin käytin sen vain siksi, etten keksinyt, mistä muusta nuo ompelisin. Nyt täytyy kuitenkin myöntää, että hyvännäköiset noista tuli (jos kaula-aukon kiertävää resoria ei lasketa…). Vihreät dinopaidat syntyivät sivutuotteena, kun odottelin pojan nukahtamista. En voinut alkaa heti huristella koneella, vaan piti keksiä jotain hiljaisempaa puuhasteltavaa, joten…