Hurrrjille Merrrirrrosvoille!
Toivottavasti merirosvopaita ei ole liian lapsellinen 5-vuotiaalle kummipojalleni. Paketista ei edes tule pehmeä, kiitos puuseppämieheni, joten voi olla, että se jopa avataan ihan mielellään 🙂 Ajattelin nyt periaatteistani poiketen paljastaa tämän joululahjan blogissa, vaikka säästänkin muut jouluun. Tähän pakettiin tulee muutakin mukaan, joten se ei nyt ole niin tarkkaa. Toinen paita on siis kokoa 122 ja toinen 98. Isompi on kummipoika-serkkupojalle ja toinen omalle pojalle. Ainut ero paidoissa on se, että isommassa on selkämyskin pääkallokangasta, kun pienemmässä selkä on raitakangasta. Myös applikaatiot ovat vähän erikokoisia. Merirosvopaitojen pääkallo- ja raitakangas ovat Fabriinasta, applikointi on valkoista collegea, joka on epäilemättä Jätti-Rätistä peräisin. Olen aivan hullaantunut applikointiin sen jälkeen, kun kokeilin ensimmäisen kerran (kunnollista) kaksipuoleista tukikangasta. Ihan mieletöntä, miten helpoksi joku asia voikin muuttua, kun on oikeat välineet! Tämä toinen setti syntyi ikään kuin sivutuotteena. Olin kuvitellut ostaneeni iki-ihanaa Ikasyrin leijonatrikoota pyjamaan, mutta eihän siitä tullutkaan kuin pelkkä paita ja sekin vain juuri…
Vähän kesää keskelle talvea
Tein Vilholle joskus aikoja sitten Metsolan joustofrotee-Blossomista haalarin, jonka jälkeen kangasta jäi vielä suikale jäljelle. Kuvittelin alkujaan tekeväni siitä itselleni paidan, mutta eihän se sellaiseen riittänyt. Ei oikein huvittanut alkaa tehdä siitä mitään enää Vilhollekaan. Kangas siis jäi marinoitumaan laatikkoon. Eräänä marraskuisena päivänä näin kuvan tästä ihanasta mekosta Facebookin Ompeluelämän seinällä. En raaskinut heti leikellä omaa Metsolaani, joten hauduttelin ideaa mielesssäni jonkin aikaa. Lopulta leikkasin palasen pystysuunnassa kahtia, ompelin päät yhteen, saumuroin helman ja mittasin sopivan resorin. Pituudeltaan tämä on nyt ihan käyttövaate. Suunnitteluvaiheessa resorin oli tarkoitus tulla lantiolle, mutta se näyttikin paljon paremmalta, kun mekon veti ylös vyötärölle asti. Joustiksen yläreunaan olisi kannattanut ommella muutama sisäänotti, mutta menee tämä näinkin. Kelpo mekko tuli, se pääsi heti käyttöön 🙂
Mutkamötkylämatto
Minä jo mietin tämän valmistuttua, että jaahas, kai se on pakko purkaa ja virkata uusiksi. Eihän siitä tullut lainkaan sellainen kuin piti. Reunat mutkittelevat, eikä keskikohdan reikäkuviokaan tullut keskelle. Kooltaan tuo on liian pieni, eikä se kovin kauniskaan ole. Vaan sitten päätin, että jospa kokeilen sitä uudelle paikalle, eri huoneeseen kuin alkujaan. Ja kas, sehän on ihan sievä makuuhuoneessa. Makuuhuoneen ulkoseinänpuoleinen lattia on jumalattoman kylmä näin talvisaikaan. Itse en astu vapaaehtoisesti tuolle reunalle huonetta paljain jaloin, mutta Vilho tulee joka viikonloppuaamu tuohon kävelemään, sytyttämään valon ja laittamaan radion päälle. Nyt ei siis Vilhonkaan varpaat enää palellu kylmällä lattialla. Paikkana tuo on niin huomaamaton, että rumempikin matto kelpaa. Mutta summa summarum ja note to myself. Älä virkkaa enää suorakulmionmallista mattoa. Nämä näyttävät – minun tekeminäni – hyviltä vain ympyränmuotoisina.
Liebster Blog -tunnustus
Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi myös tarkoittaa suosikkia. Liebster-palkinnon tarkoituksena on saada huomio blogeille, joissa on alle 200 lukijaa. 1) Kiitä antajaa ja ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle. Kiitos Tiinalle Puhde-blogista! 2) Valitse viisi (5) blogia, joissa on alle 200 lukijaa ja kerro heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa. 3) Toivon, että annat tämän eteenpäin viidelle suosikkiblogillesi. Tunnustukseni lähtee seuraaville blogeille: Handmade with love Nuppuneula Roudan Muruset Made for Apesja viimeisenä melkein kaimablogi Tiinun käsin Kaikki valitsemani blogit eivät ehkä ole täysin saman tyylilajin blogeja, mutta mitäs sillä on väliä 🙂
Tonttutalo ja vastaus haasteeseen
Olihan Vilhon jo aika saada oma joulukalenteri. En viitsinyt vielä lähteä tekemään 24 pussia vaan päätin, että yksi riittää. Pienempi talo oikealla on siis Vilhon tonttutalo. Talo on siis pussi, jonne voi laittaa joulukortit tai kalenteriyllätyksen. Tosin kortit eivät kyllä mahtuneet kunnolla tuohon pienempään… Onneksi tein näitä kaksi, sillä tuo isompi on enemmän ja vähemmän epäonnistunut. Sydäntasku on suorastaa ruma. Se saa nyt toimittaa joulukorttien keräilypussin virkaa, pienemmästä löytyy Vilholle joka aamu joku pieni yllätys ja sydäntaskusta sitten toinen pienempi – tänä aamuna xylitol-pastilli. Sain tämän idean blogista, jota en enää löytänyt. En siis muista, kenen blogista tämän bongasin. Jos joku tunnistaa, niin vinkkaapa minulle, niin linkitän alkulähteen tähän. Minusta tämä oli kerta kaikkiaan oiva joulukalenteri alle 2-vuotiaalle, joka ei edes tiedä, mikä joulu on. Sitten haasteeseen. Ensin haasteen säännöt: Kiitä ja linkitä bloggaaja jolta sait tämän haasteen. Jokaisen haastetun henkilön täytyy vastata 11 kysymykseen jotka haasteen antaja on esittänyt…