Huopahattu ja rannekkeet
Ihastuin lokakuussa 2010 uusimman SK:n (10/2010) huovutettuihin hattuihin ja kävin heti hakemassa kaupasta Wash+filz-it! -lankaa. Syystä tai toisesta – tai oikeastaan raskauden aiheuttaman väsymyksen vuoksi – hattu jäi kuitenkin neulomatta. Seuraavana talvena muistin taas langat, mutta huonosti nukkuva poika esti tämän projektin ajattelemisenkin. Tänä syksynä tartuin puikkoihin ja aloin kutoa. En hetkeäkään uskonut, että tästä syntyisi mitään järkevää tai käyttökelpoista, mutta neulominen on (lähes aina) mukavaa ajanvietettä. Tein hatusta vähän mallia isomman, sillä olen keskimääräistä isopäisempi. Ensimmäisen huovutuspesun jälkeen hattu oli vain puolittain huovuttunut, joten heitin sen uudelleen koneeseen. Toisen kierroksen jälkeen hattu ja rannekkeet kutistuivat onnettoman pieniksi. Rannekkeet venytin väkivalloin ainakin paljaisiin käsiin mahtuviksi, ja hattu pääsi venymään Tupperware-kulhon päälle – mitä mainioin vinkki FB:n Neulonta-ryhmäläiseltä!
Vaatteita pikkupotilaille
Tässä oma työpanokseni Ompeluelämän Turun jaoston hyväntekeväisyyskampanjaan. Saimme siis tarvikkeet lahjoituksena, ja aktiivijäsenet jakoivat ne osallistujille määrämittoihin leikattuina. Näiden vaatteiden määränpää on TYKSin osasto 416 eli lasten syöpä- ja veritautiosasto. Edellisestä vastaavasta hyväntekeväisyyskampanjasta löytyy tietoja täältä.
Jatkopätkät lahkeisiin
Syksyllä ompelemani välikausihaalarit saivat lahkeisiinsa jatkopätkät ihan vain sateisen uudenvuoden kunniaksi. Lahkeet olivat alkujaankin liian lyhyet, eivätkä ne riittäneet enää kuin juuri ja juuri nilkkoihin. Koska ulkovaatteissa olisi kiva voida vaikka istua, kyykkiä tai kulkea selkäreppumatkalaisena, ostin kangashamstereista määrämittaisen palan piparikukkaa ja pidensin housut. Nyt ne on just hyvät 🙂
Kalat frillassa
Olen ihastunut ikihyviksi aiemmin ompelemaani minikukkamekkoon. Päätin jo kylpytakkia leikatessani, että käytän loput ihanasta Laulukala-kankaasta omaan hameeseen. Koska kalakangasta ei ollut käytännössä yhtään tämän enempää, tein ylemmän frillan Metsolan oranssista joustiksesta, jota sitäkään ei ollut juuri tätä enempää. Sopivaa resoria kotoa ei löytynyt, joten se piti tänä aamuna hakea Eurokankaasta. Kyllä nyt kelpaa äidinkin söpöillä 🙂
Pikkuiset kultakalat lammessa ui..
Kun vanhan kylpytakin hihat yltävät enää melkein ranteisiin ja helma melkein pyllyyn, tarvitaan ehdottomasti uusi kylpytakki. Ja tällainen siitä sitten tuli: Joulualeista katselin jo valmistakin kylpytakkia, mutta koska etukappaleessa ei ollut ainuttakaan kokonaista kuviota, eikä kohdistuksista ollut tietoakaan, en voinut ostaa mokomaa. Ostin Selian Laulukalan alkujaan itselleni, mutta en sitten osannutkaan tehdä siitä mitään. Onneksi tajusin leikellä sen kylpytakiksi. Mihin muuhun käyttötarkoitukseen tämä voisikaan paremmin sopia? Kaavat ovat Ottobresta (3/2012) kovasti muokattuina, kankaat Selialta ja Metsolalta, nepparit Jätti-Rätistä.