Vuosittaiset arkistot: 2015

Tämä ei ollutkaan ehtinyt blogiin asti! Neuloin siis syksyn mittaan tällaisen huivin äidilleni joululahjaksi. Lanka on ihanan pehmeää merinoa, jossa on joukossa vähän hohtavaa hopeista lankaa. Huivi siis hohtaa vähän metallisesti ja tietysti se on täydellisesti sävy sävyyn äitini talvitakin kanssa. Langat ostin Salosta jo kesällä. En enää muista, mitä lankaa tämä on, enkä edes mallia. Jostain vanhasta Modasta löysin kuvion. Malli aloitettiin alhaalta, ja siellä näkyykin ohjeen mukainen pitsitön reuna yhden kuvion verran. En lähtenyt sitä purkamaan, mutta tein jatkossa kuviot reunaan saakka, sillä tuolla ohjeenmukaisella tavalla huivista olisi minusta tullut raskaannäköinen. Reuna on virkattu ihan omalla mallilla. Alemmassa kuvassa näkyy lanka ehkä vähän paremmin. Teki aika tiukkaa luopua tästä ihanuudesta!

Miten teillä 3-vuotias poseeraa? Meillä on ihan vähän show-meininkiä havaittavissa… Kaikessa tohinassa unohtui ottaa pitkähihainen pois ja kuvata alta pilkistävä Siiri ja Myyry -t-paita. No eipä siinä mitään ihmeellistä ollutkaan! Timanttipaidasta tuli vähän pitkä, mutta eipähän jää selkä kylmäksi! Siihen kului huimat 80 cm kangasta, sillä leikkasin ja ompelin sen ensin itselleni. En kuitenkaan tykännyt lopputuloksesta, joten purin sen ja leikkelin palat uudestaan Vilhon paidaksi. Toinen ääripää on Noshin norsuista ja raidoista tehty paita. Sen löysin kangaskaapista keskeneräisenä. Olin ommellut sen viime kesänä. Onneksi se vielä mahtuu päälle!

Kankaaton tammikuu ja opiskeluvapaa joululoma ovat innostaneet minua ompelemaan kaiken maailman ikuisuusprojekteja pois. Einolla ei ole vielä ensimmäisen elinvuotensa aikana ollut esimerkiksi lainkaan päiväpeittoa. Nyt se on kuitenkin tarpeen jopa enemmän kuin ennen, sillä ihanainen Hilma-neiti (eli mustavalkoinen karvakasa, joka Einon kielellä on vain mäm) on alkanut röyhkeäksi ja nukkuu kaikissa kielletyissä paikoissa kuten poikien sängyissä, kun silmä välttää. Tässä siis Ikean mustavalkoisesta puuvillasta ja valkoisesta lakanakankaasta ommeltu päiväpeitto. Se on koottu isoista tilkuista, sillä kangasta oli jäänyt kesän aurinkotuoliprojektista yli L:n muotoinen pala. Se kuitenkin riitti tähän hienosti, eikä kangasta edes jäänyt yhtään yli! P.S. Huomasittekos uuden ”logoni” tuolla ylhäällä? 🙂

Olin jo jonkin aikaa miettinyt säilytysratkaisua pikkuautoille. Tähän asti ne olivat olleet Lego-laatikossa, ja osasta oli jo irtoillut maalia. Haluaisin autojen säilyvän yhtä siisteinä kuin omat vanhat autoni, joita säilytettiin aikoinaan puisessa lokerikossa. Osa autoista onkin noita vanhoja autoja, ikää on yli 25 vuotta, eikä osasta ole irronnut yhtään maalia tähän mennessä – ja niillä on leikitty paljon. Silmiini sattui joulun alla Kodin Ykkösessä tämä Annon ”sirkuskangas”. Se onkin kuin tehty lastenhuoneen muuhun sisustukseen. Automakkarassa – kuten tämä jo nimettiin – on molemmin puolin samalla kankaalla päällystetty paksuhko vanulevy, johon on sitten ommeltu pieniä pusseja pikkuautoja varten. Yläreunaan on ommeltu myös kuja tangolle, jos tämän haluaa ripustaa seinälle roikkumaan. Lisäksi tässä on ristikkäiset tarranauhat, joiden avulla lokerikon saa rullattua makkaralle. Autot pysyvät rullattuina hyvin matkassa mukana ja 3-vuotias saa hyvin kannettua autorullan huoneesta toiseen – Se, onko tämmä hyvä vai huono asia, on jokaisen oma päätös. Haluaisitteko ohjeen tällaiseen? Mitat…

Lue Lisää

54/54