Marianne rantateltassa

Äitini sai vuosi sitten eläkkeelle jäädessään lahjaksi sadan euron lahjakortin Eurokankaaseen. Jotain hän oli sillä ehtinyt ostaa jo aiemmin kuluneen vuoden aikana, mutta lahjakortissa oli jäljellä lähes 60 euroa. Eräänä toukokuisena torstaina tuli puheeksi kangasostokset, ja keskustelun seuraksena äitini muisti lahjakortin. Kortti oli menossa umpeen kahden päivän päästä. Sovimme siis siltä istumalta treffit Eurokankaaseen seuraavaksi päiväksi.

Eurokankaasta löysin äidille upeaa petrooliväristä silkkiä, mutta sen hinta vuorikankaineen jäi vielä viidenkympin huitteille. Minun oli siis pakko etsiä jotain itsellenikin. Hain ja hain ja hain, mutta mikään ei miellyttänyt. Lopulta menin käymään vessassakin, jonka jälkeen silmiini osui tämä Marianne. Trikoo on ihanan pehmeää ja joustavaa, juuri sellaista, josta tulee täydellisen mukava ja helppotöinen kesämekko.

Ompelin tämän ilman kaavoja. Mittailin itsestäni strategiset mitat, piirsin suunnitelman paperille ja saksin kankaat. Ompelin ja sovitin, ompelin ja sovitin. Ja siitähän tuli mitä mainioin. Yläosa on vähän iso, mutta oletettavasti tulen tässä tulevaisuudessa kasvamaan siltä(kin) osastolta 😉 Tämä tuli jo testattua tänään uimarannalla, ja se toimi erinomaisesti rantatelttana. Märät bikinit (vai mitkä tankinit ne mahtavat olla…) sai hienosti päältä pois tuon suojissa. Yläosa on lisäksi kaksinkertainen, joten se tukee jonkin verran myös ilman liivejä.