Kirjoittaja-arkistot: Riinu

Ostin tämän kankaan Käpysen joulunjälkeisestä alesta, ja kuosi on enemmän kuin täydellinen Vilholle. Musiikkijutut ovat olleet entistäkin kovempi juttu joulun jälkeen, sillä Vilho sai omat stereot joululahjaksi. Musiikki soi meillä siis nykyään lähes lakkaamatta. Kuosin kuvion lisäksi väri on täysi kymppi punaista rakastavalle pojalle. Kaikki punaiset vaatteet nimittäin kiertävät tällä hetkellä pesusta suoraan käyttöön. Osa ei ehdi edes kaappiin asti! Eräässä ompeluryhmässä oli viikko sitten pikahaaste, jossa piti ottaa kuva omista ompelutarvikkeista. Nappasin kuvan ja sain haasteeksi käyttää tarvikekuvassa näkyvää U-leimasinta ompeluksessa. Tämä paita oli jo suunnitelmissa muutenkin, ja U-kirjain sopi tähän kuin nenä päähän. Kevään ompelukurssien peruunnuttua päätin järjestää oman paikkakuntani MLL:n nimissä Äitien käsityökerhon, joka kokoontuu nyt kerran kuussa lauantaina viideksi tunniksi palvelutalon tiloissa. Ompelinkin tämän paidan ensimmäisessa käsityökerhossamme. En viitsinyt raahata koko konearsenaaliani mukaan, joten otin mukaan vain yhdistelmä- ja ompelukoneeni. Ompelin paidan taskun kiinnitystä lukuun ottamatta kokonaan yhdistelmäkoneellani. Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun sain yhdistelmäkoneeni ompelemaan…

Lue Lisää

Tuntuu, etteivät vuorokauden tunnit riitä mihinkään. Kirjallisuuden opinnot vievät kaiken vapaa-ajan, kun luettavaa on paljon ja lukemisen lisäksi pitää vielä kirjoittaakin paljon. Onneksi alkuvuonna ei ole vielä ollut juurikaan opintoja Raumalla. Sen sijaan flunssa on pyörinyt perheessämme nyt kolmatta viikkoa, joista kaksi olen ollut sairaiden lasten kanssa kotona saamatta yhtään mitään aikaseksi. Lopulta päivät tuntuvat kuluvan vain somen selailuun ilman mitään tuottavaa toimintaa. Keittiön sain maalattua lasten sairastelun aikana, ja siitä tulee jotain materiaalia, kunhan saan hankittua yhden avohyllyn ja laitettua kaikki tavarat paikoilleen. Neuloin Kotiliesi Käsityön 1/2017 mallilla pienen villatakin kummipojalleni – ja todella pieni siitä tulikin. Koko olisi pitänyt sittenkin olla 6-12 kk, sillä 0-6 kk:n koko oli heti kättelyssä pienehkö kolmen kuukauden ikäselle. Noh, onpahan söpö kuitenkin ja menee edes jonkun kerran päälle. Lanka on omien poikien villatakeista ylijääneitä jämiä, joista suurin osa on Novitan Woolia. Mallissa hihat ovat sileää neulosta, mutta innostuksissani unohdin taas kerran lukea…

Lue Lisää

Olen rämpinyt syksystä asti läpi käsityökasvatuksen puu- ja metalliopintoja. Suurimpia ongelmia ovat laitteet, opetuksen taso ja koulun sijainti. Tehtäviä on paljon, laitteiden käyttöön ei perehdytetä kunnolla ja koulu on 75 kilometrin päässä kotoa. En siis huvikseni lähde ajelemaan koululle vain katsoakseni, onko tarvitsemani kone vapaana. Lisäksi koulun teknisentyön tilat menivät joulukuussa remonttiin. Käytännössä en siis saa tehtäviä tehtyä. Metallityöt olen onneksi saanut nyt tehtyä. Ensimmäinen harjoitustyöni oli metallinen himmeli, joka oli vaikeustasolta suunniteltu peruskoulun neljännelle luokalle. Tykkään näistä kovasti, vaikken olekaan saanut niitä kotiin lopulliselle paikalle. Toinen roikkuu siis yhä takan kyljessä, toinen on takan päällä odottamassa sopivaa paikkaa. Toinen harjoitustyöni on peruskoulun seitsemännelle luokalle soveltuva. Tein siis meille pihavalaisimet, joita ei kuitenkaan vielä täksi talveksi saatu pihalle, koska maa ehti jäätyä ennen näiden valmistumista! Hitsaaminen oli yllättävän hauskaa, mutta ei minusta mitään metallimiestä ole silti tulossa. Voisin kuitenkin hyvin kuvitella tekeväni jotain tällaista vielä uudestaankin. Lamppujen alaosassa on piikki,…

Lue Lisää

Verson puodin ompelukerhon yllätyspaketista paljastui tällä kertaa hopeanhohtoinen Sielulintu-joustocollege. Arvailuja kankaasta heiteltiin ompeluryhmissä heti. Erikoispainatus ja korkea metrihinta viittasivat monien mielestä hopeapainatettuun Sielulintuun. Näistä vinkeistä rohkaistuneena päätin viime tipassa tilata paketin itselleni. Yllätys ei siis ollut suurikaan, kun paketista sitten tosiaan paljastui hopeanhohtoista Sielulintua. En ole tilannut tätä kuosia aiemmin, enkä ole edes ollut siihen erityisen ihastunut, mutta hopeanhohtoisena se on kyllä aivan huikea! Päätin heti, että ompelen tästä jotain erityistä. Olen jo jonkin aikaa haaveillut collogejakusta, joka olisi samaan aikaan sekä siisti että mukava päällä. Tästä tuli nyt ehkä astetta hienostuneempi kuin suunnitelmana oli ollut, mutta kaapistani puuttui musta jakku kokonaan, joten siinä mielessä tämä oli perusteltu valinta malliksi. Jakku on ommeltu 2000-luvun Burdan kaavalla, jolla olen ommellut liki 17 vuotta sitten suosikkivillakangasjakkuni. Alkuperäisessä kaavassa ei ole kauluksia, joten muokkasin kaavaa kaulukselliseksi. Koska Sielulintua oli vain 60 cm, jouduin pidentämään hihoja mustalla joustocollegella. Tein hihoihin myös valenappilistat koristeeksi. Jakku…

Lue Lisää

Tällä kertaa mietin useampana iltana, millaisen tunikan haluaisin itselleni tehdä. Olen käyttänyt himmelitunikaani niin paljon, että se alkaa jo nukkaantua. Se siis kiertää pesusta päälle ja päältä pesuun aivan kuin Vilhon Ryhmä hau -paita! Ihan yhtälaista suosikkia tästä ei varmastikaan tule, sillä kangas ei jousta yhtä paljon kuin aiemmat joustocolleget, joista olen tällä kaavalla tehnyt vaatteita. Tunika jäi siis aavistuksen verran ahtaaksi. Suunnittelu lähti liikkeelle noista lörppötaskuista, joita on minunkin tehnyt jo pidempään mieli kokeilla. Yhdistin ne kuitenkin luottokaavaani, vaikka näistä on joku valmiskin kaava jossain lehdessä ollut. Lisäksi tein raglansaumaan valenappilistan ja alavaraan valitsin kuviollisen kankaan. Kaavan pohjana on Ottobren Friday Evening, ja kankaat ovat Noshin ja Kangaskapinan. Tosin Noshin kankaan sain ompeluryhmän joululahjavaihdossa. Jätin tämän tunikamittaiseksi, sillä en juuri ole käyttänyt mekkoja viime aikoina. Tämä käy nyt kuitenkin leggarien ja farkkujen kanssa. Voisi olla myös aika hauska, jos tämän kaveriksi tekisi minihameen tuosta kuviollisesta kankaasta. Tämä olikin viimeinen…

Lue Lisää

Tein tämän varjostimen käsityökasvatuksen perusopintojen kurssityönä, jonka teemana oli arjen luksusta. Koska työn kulku ja valmistusohje piti kirjoittaa portfolioon, laitan sen myös tänne blogiin, jos joku muukin innostuu tekemään oman huopavarjostimen! Oma kokemukseni huovutuksesta rajoittui ala-asteella huovuttamaani hiireen, lasten kanssa huovuttamiini palloihin sekä kurssilla tekemääni käsinukkeen. Ohuen huopalevyn huovuttaminen oli kuitenkin yllättävänkin helppoa. Aloitin suunnittelun miettimällä, mikä toisi arkeeni ripauksen luksusta. Luonnonmateriaalit edustavat minulle luksusta parhaimmillaan: villa, pellava ja silkki. Kurssityöhön näistä materiaaleista soveltuvat parhaiten villa ja pellava. Keskellä pimeää ja kylmää talvea luksusta tuovat ehdottomasti ainakin valo ja lämpö. Tältä pohjalta vaihtoehdoiksi rajautuivat valaisimet ja matot. Suosikeikseni Pinterestiä selatessani valikoituivat huopamatto, virkattu pallovalaisin ja huovutettu valaisin. Näistä kiinnostavimmaksi ja kurssin aikarajoissa helpoiten valmistettavaksi osoittautui valaisin. Päädyin siis tekemään uuden varjostimen parhaat päivänsä nähneelle Ikean pöytävalaisimelle. Minulla on kotona kohtuullisen kokoinen valikoima huovutusvillaa. Myös värejä löytyy lähes kaikissa sateenkaaren väreissä, joten seuraavana piti valita väri. Pidän väreistä, joten ensimmäinen ideani…

Lue Lisää

Käsityökasvatuksen monimateriaalisuus tekstiilityössä -kurssi oli tosiaan syksyllä, ja kuten Facebookin puolella jo mainitsinkin, sain kurssiarvosanaksi numeron 5 (kiitettävä). Tässä on nyt loput kurssilla tekemäni harjoitustyöt. Ensimmäiset harjoitustyöt esittelinkin jo syyskuussa. Neulontatunneilla neuloin Nallesta kynsikkäät omalla ohjeella. Kuviomallin piirsin paperille, mutta muuten tein nämä ilman ohjetta. Itse en ole sitä mieltä, että nämä ovat erinomaiset, mutta opettaja kyllä oli. Kehui siistiä jälkeä, vaikka minusta nämä ovat varsin epätasaista! Ehkä on tullut katseltua vähän liikaakin neulontaryhmien taitavien neulojien töitä. Erään demotunnin teemana oli solmeilu ja punonta. Tein tunnilla trikookuteesta munkinnyörin ja solmin makrametekniikalla pöllön. Toiseen pöllöön leikkasin liian lyhyet narut, joten siitä tuollainen kala! Näin joulun jälkeen olikin kätevää muistaa, että minun oli tarkoitus antaa tuo pöllö anopilleni joululahjaksi! No, ehtiihän sitä vielä? Samalla demolla tein myös himmelitähden. Tämä oli todella helppo ja nopea tehdä. Muistaakseni aikaa kului pillien leikkaamisineen alle 20 minuuttia. Tosi hauskaa! Mutta kenelle näitä nyt tekisi, kun omat…

Lue Lisää

Tein tänä vuonnakin suuren osan lahjoista itse. Osa näistä oli toiveen mukaan tehtyjä, osan päätin ihan itse. Kummipojalleni neuloin toiveen mukaisesti harmaan pipon. En halunnut siitä ihan samanlaista kuin edellisestä, joten tein tähän epäsymmentisiä raitoja. Koska pipo yksinään olisi kuitenkin ollut hiukan ankea, neuloin myös kirjolapaset sen kaveriksi. Lapasissa on erikoisominaisuus: niissä on reikä etusormen kohdalla, joten niitä ei tarvi riisua, jos haluaa vaikka vähän selata puhelinta! Lankana on Novitan Suomivilla ja käytössä oli puikot nro 3. Idea pipon raitoihin on napattu Unikuun terapiahuone -blogista. Lapasiin ei ollut ohjetta. Toiselle siskonpojalle aloin myös neuloa lapasia, mutta ne eivät ehtineet jouluksi valmiiksi, joten ompelin Tehtaamon ohjeella villarukkaset lapasten sijaan. Näissä on sisällä fleece eikä mitään erityisominaisuuksia, sillä joulu alkoi jo kolkutella ovelle! Veljentytär sai lahjaksi Vimman trikoosta ommellun tunikapaidan, jossa on mallinmukaiset (Shy Eyes, Ottobre 6/2016) silityskalvokuviot edessä. Tilkuista syntyi vielä rusetti, jonka liimasin mustaan hiuspantaan. Paidasta unohtui helman frilla, mutta…

Lue Lisää

Vilho aloitti breakdancen syksyllä, ja huomenna on edessä ensimmäinen esiintyminen! Esiintymisasun pitää olla mustavalkoinen niin, että housut ovat mustat ja paita valkoinen. Vilholla ei kuitenkaan ollut sopivia mustia housuja, joten päätin ommella hänelle breikkihousut. Tämän syksyn aikana housujen polvet ovat olleet kovilla, kun lattialla on tehty polvislideja enemmän kuin paljon. On ollut ihan huikeaa seurata Vilhon kehitystä ja ennen kaikki valtavaa innostusta tanssimiseen. Hän on kokeillut liikkaria, temppukoulua ja jalkapalloa, mutta mikään liikunta ei ole herättänyt tällaista innostusta! Tässä meidän pienellä breikkarilla on siis päällään esiintymisasunsa. Paita on kooltaan vähän pieni kauluspaita (PoPin 110/116), josta käärin hihat lyhyiksi, jalassa on serkun vanhat Vansit ja housut ovat nyt ihan uudet. Housujen pohjana on Ottobren Mock Denim koossa 128. Muokkasin näihin kuitenkin sivusauman, ylikokoiset takataskut ja polvipaikat. Näitä on myös kavennettu kauttaaltaan, eniten ylhäältä. Kankaana on Majapuun harjattu puuvillajoustocollege, Noshin ylläripussista tullut musta resori, kaapista löytynyt neonvihreä trikoo ja musta urheilukangas. Isoissa…

Lue Lisää

Näiden piti olla pikainen välityö, mutta varren kuvio olikin yllättävän työläs, sillä sitä neuloessa piti koko ajan seurata ohjetta. En missään vaiheessa oppinut kuviota täysin ulkoa. Keskellä olevat raidat opin kyllä tekemään ulkomuistista, mutta toisen reunan nypyt menivät aina väärille kierroksille. Tajusin toisen sukan puolivälissä, että olin lukenut ohjeen huolimattomasti, eikä nypystä tullutkaan nyppyä vaan ainoastaan epämääräinen möykky. Noh, samapa tuo, näyttää pinta silti erilaiselta aaltokuvioiden eri puolilla. Ohje oli minusta vähän epämääräinen, ja tein kantapään eri kohtaan kuin ohjeessa neuvottiin. Tein myös varsien kuvioista peilikuvat, vaikka ohjeessa ei minusta niin neuvottu. Nypyt  – tai möykyt – ovat nyt siis kummallakin puolella aina pohkeen puolella. Varsi on aivan suora, joten kovinkaan tukeville pohkeille malli ei varmasti sovi. Minulla nämä pysyvät hyvin ylhäällä, jos sukat eivät ole paljaissa säärissä. Ohje: Suuri Käsityö 10/2016 Lanka: 7 veljestä, tumman harmaa Puikot: 3,5 mm sukkapuikot Koko: 38/39

40/460