Kukkapellon raivaustalkoot
Kävimme eilen Uudenpellontiellä toisen kerran tänä kesänä. Siis toisen kerran. Siinä on ainakin neljä kertaa liian vähän käyntejä yhdelle alkukesälle… Pelto oli kertakaikkisen pahan vallassa. Ohdakkeet ja peltosauniot rehottivat villeinä ja puna-apila oli vallannut kaiken lopun tilan. Ainut monivuotinen pellolle kylvetty lajike, joka oli selvinnyt noiden alkuperäisten ahdistuksessa oli keltasauramo. Sitä pellolla kasvoi valtavasti! Pahalaiset siis kitkettiin käsin, jonka lisäksi Miska niitti osan pellosta viikattella. Kesäkukka-alueelta löytyi uusiakin tuttavuuksia, joiden nimet täytynee tarkistaa kasvikirjasta 🙂 Alla olevista oikeanpuoleisin on idänunikko, mutta muista ei (vielä) ole tietoa. Idänunikoita kylvimme peltoon viime kesänä. Ihan standardiversio tuo ei ole, sillä eihän kukintojen kuulu olla kerrottuja! Mutta tuollaisia meidän kotipihallakin kasvaa 🙂 Vanhoista kavereista paikalle olivat kasvaneet ainakin aurankukka, ruiskaunokki, keltasauramo ja kamomillasaunio. Tosin tuossa kuvassa taitaa kyllä olla peltosaunio. Itse en erota kamomilla- ja peltosauniota kuin hajusta, sillä osa peltosaunioista on pienikokoisia. Muistaakseni niiden mykiöissäkin oli jotain rakenteellista eroa ja lehdetkin ovat erilaiset,…