Tästä kirahvikankaasta piti tulla Bubble Pocket -tunika, mutta kas, kun mallailin kaavoja kankaalle, totesin, ettei kangas tule millään riittämään siihen. Jätin siis paitaprojektin hautumaan muutamaksi päiväksi. Sitten eräänä päivänä näin Facebookin OE-ryhmässä ihana ilman kaavoja tehdyn topin ja tein päätökseni.
Kuten olen niin monen monta kertaa aiemminkin todennut, ei väsyneenä (krapulasta puhumattakaan) pitäisi lähteä ompelemaan. Tällä kertaa ensin mainittu aiheutti applikoidun pallon niskaan ja ryppyiset olkaimet, jälkimmäisen tuhot on jo korjattu näkymättömiin. Etutasku piti tehdä selän pallon kaveriksi – ja onhan se oikeasti ihan käytännöllinenkin 🙂 Muutoin toppi on tehty käyttäen mallina kahta vanhaa hihatonta toppia.
Skootterikankaan ostin alkujaan itselleni, mutta kuinkas kävikään. Rakas mieheni yllätti minut taas kerran ja vihjasi tykkäävänsä kankaasta. Lisäksi sain rivien välistä kuulla, etten ole ommellut hänelle ikinä mitään, vaikka harva se päivä huristelen jotain itselleni tai Vilholle. Tänä aamuna tein sitten tämän Vilhon päiväunien aikana vanhaa teepaitaa mallina käyttäen.
Upeita paitoja.
Ihania paitoja. Pitäisiköhän hyödyntää tätä ja tehdä skootterista miehelle jotain isänpäiväksi tai synttärilahjaksi 🙂
Kiva tuo task topissa 🙂
Ja olisihan selkään voinut tehdä myös aukon. 😉