Tuunausprojekti

Eihän tätäkään olisi tarvinnut tehdä, eikä varsinkaan nyt, mutta kun sopiva kangas osui kohdalle ja olimme vieläpä viettämässä lomaviikkoa äitini luona (jossa ei siis Vilhon päikkäreiden aikana ole valtavasti tekemistä sisällä...) niin näin siinä sitten kävi. Purin siis ensimmäisenä vanhan (ruman ja kulahtaneen) sitterin kankaat palasiksi. Alla on siis lähtötilanne:

Vanhoja kankaita apuna käyttäen leikkasin uusista kankaista sopivat palat. Uusiokäytin pehmusteet, sillä ne olivat ihan hyvässä kunnossa, ja ne sai ehjinä purettua kankaiden välistä. Rasittavat kantokahvat jätin pois, sillä en ikinä tajunnut niiden funktiota. Minusta oli valtavan helppoa vain ottaa sitterin reunasta kiinni ja nostaa se muualle… Meillä kantohihnat olivat siis aina vain tiellä sen vähän, mitä tuota nyt ylipäänsä käytettiin.

Alapuolen kankaana on vanhaa tipunkeltaista lakanaa, josta tein jo leikkimatonkin aikoinaan. Päällinen on Majapuun iki-iki-ihanaa autokorjaamoa. Kankaan tausta on kauniin harmaa, vaikka se kuvissa näyttää sinertävältä. ”Turvavyöt” ovat irrotettavat, sillä en muista, olivatko ne Vilholla ikinä käytössä. Kuvassa ne ovat irtonaiset, sillä äidilläni ei ollut naarasneppareita lainkaan, enkä muistanut ottaa kotoa omia mukaan. Laitan vöihin siis nepparikiinnitykset jossain vaiheessa. Lelukaari minun pitäisi vielä etsiä jostain ja päällystää sekin tuolla keltaisella 🙂