Verho vaunuihin
Pitihän se sitten tällainenkin tehdä, kun on talvi ja kaikkea.. Enemmänhän me liinaa käytetään kuin vaunuja, mutta jos löytää noin sopivan kankaan kuin Viljamin puodin pandat, niin ei kai tällaista voi olla tekemättä? Verho on kaksipuoleinen, joten sitä voi mielialan mukaan pitää kummin päin vain. Aika hieno, vaikka itse sanonkin 🙂 Värikäs puoli on Marimekkoa.
Kastekuvat jälkijunassa
Tässä ihana aarteemme kastemekossaan, tosin pari viikkoa kastejuhlan jälkeen 😉 Äitini teki mekon aikoinaan Vilholle. Kangas on pellavaa ja pitsit irrotettiin meidän vanhasta mekosta, johon jälkipolvi ei enää oikein mahtunut. ❤ Nimekseen pieni hymypoika sai Eino Aarre Johannes ❤
STOP!
Milloin mun pienestä esikoisestani tuli tällainen iso poika?! Samalla, kun pikkuveli syntyi, vaiko jo paljon aiemmin? Ostin tämän joustofroteen hetken mielijohteesta. Äitini oli ihastellut yhtä autokangasta, ja päätin (kerrankin) ostaa jotain poikamaista pojilleni. Kun näin kankaan livenä, ensimmäinen ajatukseni oli: Onpa hirveää. Ompelulaneilla (=pienimuotoinen ompeluseura) kangas oli mukana, mutten kyennyt leikkaamaan sitä, sillä sähkönsininen taustaväri inhotti minua niin. Pari päivää myöhemmin mietin, että ehkä tämä onkin yksi niistä kankaista, jotka ovatkin ihan kivoja vaatteena, vaikkei kangas innostakaan.Varmuuden vuoksi tein eteen ison applikoinnin 🙂 Malli on 4/12 Ottobren jumpsuit muutettuna sivusaumattomaksi. Leikkasin tämän leveydestä ilman saumavaroja koossa 104 ja pituuden otin koosta 110 – onneksi, sillä lahkeet ovat melkein lyhyet!