Pandajumppis pikkuiselle
Olen niin rakastunut tähän kankaaseen. Se tuntuu ihalta ja näyttää ihanalta. Pinnassa on jännä hopeinen kiilto, mutta kangas on silti superpehmeää, kuten kaikki Vilhojaminpuodin kankaat, joita olen hypistellyt. Ainut miinus tässä kankaassa oli valtava pölyn määrä. Aivastelin ja niiskutin, kun koko ompeluhuone peittyi pieneen kangaspölyyn. Koneiden päälle laskeutui pölykerros ommellessa. Ei siis todellakaan mikään allergisen unelmamateriaali, vaikka muuten onkin ihan unelma… Kaavana on aiemmista jumppiksistani tuttu Indian Elephant, mutta suurensin tämän kokoon 86. Mallin koot loppuivat kokoon 80. Lisäsin malliin (taas) kauluksen. Tällä kertaa vetoketju ei jatku kaulukseen asti – sillä minulla ei ollut riittävän pitkää vetoketjua – vaan kauluksessa on kaksi Käpyseltä ostettua tähtinepparia. Hihan rillipääpandan lasit väritin vihreiksi Ikean kangastussilla 🙂 Tykkään tämän kapeasta mallista, ja se istuu minusta erinomaisesti Einolle. Tämä on vaan niin ihana ❤
Ihan hulluna jumppiksiin
Myönnän. Olen vihdoin ja viimein hullaantunut aiemmin täydellisen epäkäytännöllisinä pitämiini jumpsuiteihin, kokohaalareihin. Nämä on nopeita ja helppoja ommella ja oikeasti ihan käteviä käyttää! Tästäkin tuli taas niin ihana! Kangas on Viljamin puodilta ja kaavat samat kuin tähtihaalarissa. Oi ♥❤♥
Tähtiä, tähtiä!
Olin jemmannut tätä(kin) kangasta ties miten pitkään. Eräänä päivänä sain kuitenkin idean Käpysen tähtineppareista. Tilasin siis nepparit ja nyt sain vihdoin tämän ommeltua, päiväunien aikana. Kaavana on Ottobren 6/2013 Indian Elephant koossa 80. Kangas on Majapuun tähtineulosta ja resori jotain kaapista löytynyttä. Kohdistukset kosahtivat edessä vähän, takana pahemmin. Murheenkryyni oli kuitenkin nuo nepparit. Painoin lähes jokaisen kahteen kertaa, sillä Prymin pihdeillä noita ei saanut laitettua lainkaan eikä se käsinkään ollut ihan helppoa… Mutta olipa ihanaa saada se kauan kaivattu VAU-fiilis, kun tämä valmistui 🙂 Luultavasti rakastun tähän vielä enemmän kuin ampparijumppikseen.
Amppari-Eino
Halusin testata Ottobren Villikon (1/2013) kaavan ennen kuin ompelisin siitä mitään erityistä. Testikankaaksi valikoitui muutamalla (kahdella tai kolmella) eurolla ostamani pätkä Metsolan joustofroteeta. Resori on Majapuun avoimista ovista ostettu, joten tämän ihanuuden hinnaksi tuli alle vitonen 🙂 Valitsin kooksi 74, ”jotta siinä olisi kasvunvaraa”. No eihän siinä mitään varaa ole! Mulla on jo ihan jättivauva 🙂 Kaavaan lisäsin korkean kauluksen, joka voisi olla lyhyempi/löysempi. Hihat jäivät lyhyiksi, joten korvasin puuttuvan pituuden pidemmillä resoreilla. Ihanasti jaksoi pieni kuumepotilas vähän hymyilläkin kameralle 🙂
STOP!
Milloin mun pienestä esikoisestani tuli tällainen iso poika?! Samalla, kun pikkuveli syntyi, vaiko jo paljon aiemmin? Ostin tämän joustofroteen hetken mielijohteesta. Äitini oli ihastellut yhtä autokangasta, ja päätin (kerrankin) ostaa jotain poikamaista pojilleni. Kun näin kankaan livenä, ensimmäinen ajatukseni oli: Onpa hirveää. Ompelulaneilla (=pienimuotoinen ompeluseura) kangas oli mukana, mutten kyennyt leikkaamaan sitä, sillä sähkönsininen taustaväri inhotti minua niin. Pari päivää myöhemmin mietin, että ehkä tämä onkin yksi niistä kankaista, jotka ovatkin ihan kivoja vaatteena, vaikkei kangas innostakaan.Varmuuden vuoksi tein eteen ison applikoinnin 🙂 Malli on 4/12 Ottobren jumpsuit muutettuna sivusaumattomaksi. Leikkasin tämän leveydestä ilman saumavaroja koossa 104 ja pituuden otin koosta 110 – onneksi, sillä lahkeet ovat melkein lyhyet!
Omenakukkia talvivauvalle
Söpöysvaroitus! Tästä tuli niin mielettömän ihana, että vaikka se olisi kuinka epäkäytännöllinen, niin silti tämä pääsee kevyesti top5 ihanimmat vauvanvaatteet ikinä -listalle! Kääk, miten mä maltan odottaa marraskuuhun, joulukuusta puhumattakaan?! Neulos on tietysti Majapuulta, samoin resorit. Vetoketjut löytyivät Va-Ritista, fleece ja hupun trikoo Selialta. Nyöri, narunpäät ja välivanu ovat Jätti-Rätistä. Kaava on muokattu Ottobren jumpsuitista (4/2012). Koko on 62 🙂 Myssy on Metsolan Hippietä, resori samaa kuin haalarissa. Poseeraamaan pääsi Eveliina-nukkeni 🙂 Taustalla näkyy Tilkkukorista ostamastani Naapuri-puuvillasta tehty verho. Parempi bloggaus siitä tulossa, kunhan saamme olohuoneen kuvattavaan kuntoon remontin jäljiltä 🙂
Jos vaikka vähän sydämiä..?
Vanha kauppahaalari on jäänyt auttamattoman pieneksi, joten oli aika tehdä kevääksi uusi. Idean tähän sain Me&I:n sini-mustasta jumpsuitista. Huppuun muistin jopa laittaa kangasmerkin ja sen alle pätkän heijastinnauhaa. Kaavat ovat Ottobresta (4/2012). Vetoketjun siirsin keskelle eteen, sivuista kavensin. Haalari on kokoa 104, ja yllättäen siinä ei ole yhtään ylimääräistä, vaikka olettaisin Vilhon olevan vasta vähän yli 90-senttinen! Sydänkangas Ikasyriltä, hupun vuorikangas Michas Stoffeckelta, fleecevuori Jätti-Rätistä, vetoketjun vedin Royal-tuotteelta. Resorit ovat sekalaisia laatuja omasta varastosta.
Karamellihaalari
Sain – tai otin, ihan miten vain – vapauden tehdä veljentyttärelleni syyspuvun. Alkujaan tämän piti olla äitini projekti, mutta sitten heikkona hetkenä menin sanomaan, että voinhan minäkin sen tehdä. Niinpä viime keskiviikkona äitini tuli meille ”Vilhoa vahtimaan”, ja minä aloitin tämän tekemisen. Enimmäkseen tämä syntyi Vilhon ollessa nukkumassa, mutta olihan se mukava suunnitella melko erikoisen kokoista haalaria yhdessä kokeneen ompelijan kanssa. Päällinen on Royal-tuotteesta ostettua karamellinväristä superpehmeää ja paksua velouria, ohut tikkivuori ja resorit ovat Eurokankaasta ja hupun tähtikangas Michas Stoffeckelta. En edes kysynyt, millaisen haalarin tytön vanhemmat lapselleen haluavat, vaan tein tämän täysin oman mieleni mukaan. Uskoisin sen kuitenkin kelpaavan. Minulle ainakin kelpaisi, jos minulla olisi tyttö 🙂 Ihastuin yllättäen itse tähän vaaleanpunaiseen velouriin niin, että Vilhokin taitaa saada siitä jotain… odottakaas vain! Pääsin tätä ommellessa myös kokeilemaan ensimmäisen kerran kaksoisneulan käyttöä ompelukoneessa. Saumurini ei suostunut ompelemaan nättiä peitetikkiä paksuun resorisaumaan, joten lähdin kaksoisneulaostoksille. Kiitos tästä kuuluu Ompeluelämää-ryhmälle, jota…
Jumpsuit ulkokäyttöön
Olen pitkään haaveillut jumpsuitin ompelemisesta, mutta en saanut aiemmin keksityksi syytä sellaisen tekemiseen. Ostettuani Majapuun ihanaa autokorjaamojoustista näin kankaan vain jumpsuitina. Pohdiskelin asiaa aikani, kysyin sitten mieheltä (ja mummilta) mielipiteen ja ryhdyin toimeen. Päällyskankaana on siis joustofroteeta, resorit löytyivät omista varastoista, puvun vuori on petroolinväristä fleeceä ja hupun vuori trikoota. Molemmat vuorikankaat ovat Eurokankaasta. Puvun kaavat ovat Ottobresta (4/2012), leveys koosta 92 ja pituus koosta 98. Kuvittelin, että tästä tulee kovasti reilunkokoinen, mutta sehän on ihan jämpti! Vain hihoissa on ylimääräistä mittaa. Mutta on se kyllä ihana 🙂