Asumme junaradan varrella, ja ohitsemme menee joka päivä monta kertaa tavarajuna ja muutaman kerran pelkkä veturi. Siitä huolimatta – tai siitä johtuen – Eino on hillitön junafani. Junat ja traktorit ovat hänelle tällä hetkellä ehkä maailman hienoimpia juttuja. Sisällä ollessa hän juoksee aina ikkunaan kuullessaan junan ja hokee: ”Tuhu tuhu tuhu tuhu”. Joka päivä. Monta kertaa. Myöskään traktorit eivät ole erityisen eksoottisia, sillä niitäkin näkyy täällä maaseudulla päivittäin. Ehkä ne ovatkin ne päivittäiseen elämään liittyvät asiat, joista tulee niitä tärkeimpiä? Vilho rakasti pienenä busseja. Asuimme silloin Liedossa Hämeentien varressa, ja hän katseli busseja päivittäin. Kuljimme silloin myös Turkuun välillä monta kertaa viikossa bussilla. Eino ei ole niinkään innostunut busseista, sillä niitä täällä ei näy juuri koskaan.
Sitten itse vaatteisiin. Tarkoituksenani on tyhjentää kangaskaappia kesän aikana ja ommella vaatteiksi loputtomilta tuntuvia kangasvarastojani. Ostin tämän junakankaan joskus muutama vuosi sitten Vilholle, mutta livenä väri ei miellyttänyt ja pintakin nukkaantui ensimmäisessä pesussa, joten kangas jäi kaappiin. Pari kertaa se oli jo myynnissäkin, mutta kukaan ei ostanut sitä. Hihojen resorit olivat valmiit palat, jotka olivat myös olleet kaapissa – en tiedä mistä syystä – jo vuosikausia. Johonkin paitaan ne oli varmasti joskus tarkoitettu, mutta olivat jääneet laittamatta. Ruskea trikoo oli sattumalta sopivansävyinen ja kaapista löytyi myös pala paksua harjattua collegea, jonka alkuperäistä käyttökohdetta en enää edes muista. Kangasta oli juuri tämän verran, joten jotain siitäkin on joskus tehty. Pala oli vähän matala, joten jouduin tekemään lahkeet kahdesta pätkästä. Keksin kuitenkin laittaa saumaan tereen, joka onkin tosi kiva. Pääntielle ei löytynyt oikein mitään hyvää resoria, joten siihen tuli nyt sitten vähän huonosti sopiva valkoinen. Olkoot siinä. Silityskalvojunan piirsin itse.
Paidan kaava on Ottobren Papana(4/2010) ja housujen Straight Stripes (4/2014). Molemmat koossa 92. Housujen kaava on todella hyvä ihan ilman muokkauksia!
Anoppi toi viikonloppuna tomaatteja. Ne ovat nyt terassin reunalla omissa laatikoissaan koivunrungot tukipuinaan. Tosi hauska idea! En olisi itse moista keksinytkään. Hyvin istuvat koivut Koivumäelle 🙂