Maksimittainen mekko karkkiväreissä

Löysin tämän ihanan viskoositrikoon Jätti-Rätin laarista ja ihastuin ikihyviksi. Aika epämiellyttävää tätä oli ommella, kun kangas venyi ja paukkui. Valmiin mekon purin sekä helmasta että poikkisaumasta pari kertaa. Joka kerta lyhensin tätä vähän. Yläosaa pienensin paljon myös sivusuunnassa, sillä kaava ei ollut joustavalle kankaalle vaan batistille tai harsokankaalle (mitä ikinä jälkimmäisellä tarkoitetaankaan). Tästä tuli silti ihana. Sellainen löysä ja rento, kuten halusinkin. Yläosaan olisi pitänyt laittaa tukikangas. Nyt se venyy päällä turhan paljon. Kangasta ei ollut tarpeeksi – ihan kuin näin olisi käynyt joskus aiemminkin – mutta leikkasin helman ristiin, kun huomasin, että raidat menevät ihan siististi. Niin kamalan luirua ja venyvää tämä oli, etten jaksanut olla raitojen kanssa ihan millintarkka. En aio katsella helmaa niin tarkkaan, että se häiritsisi! Malli on Burdasta 5/2014. Sivusaumassa on taskut, mikä on ehdoton jättiplussa tälle mallille!