Ompelin yllätyspaketista saamastani kankaasta tämän veikeän tunikamekon. Tämä on ihan alas vedettynä mekkomittainen, mutta toimii myös tunikana, jona tätä luultavimmin tulen käyttämäänkin. Kaulus on iso, ja sen voi vetää vaikka hupuksi, sisempi osa on vartalonmyötäinen, mutta ei jää ihan makkarankuoreksi, sillä hapsut mukavasti peittävät kriittisiä alueita. Olen ollut pois tanssitunneilta viime keväästä asti ja se näkyy, mutta ennen kaikkea se tuntuu. Olo on ihan hirveä. Keväällä on uskaltauduttava johonkin uuteen liikuntaharrastukseen.
Sisempi kangas on ihanan pehmeää Ikasyrin trikoota, päällä on Kankaamon ihanan pehmeäätrikoota. Toteutan varmasti tämän paidan ilman hapsuja vielä joustocollegesta. Vähän muhkeammasta kankaasta ommeltuna tuosta kauluksesta tulee varmasti ihan huikean ihana.
Paidan kaava on otettu muokkaamattomana 12/2014 Burdasta ja koko on 38.
Laitoin nyt tämänkin tänne, kun oli jäänyt kuvaamatta. Tein topin ompeluryhmän pikkujouluihin, mutta on siinä biletetty jo Antti Tuiskun konsertissakin! Vähän tämä meni siinä rajalla, voiko näin täti vielä pitää tuollaista, kun mittariin taitaa ensi keväänä tulla jo 35 vuotta. Mutta jos mä tuossa hapsutunikassa voin mennä yliopistolle, voin ehkä mennä kimallustopissa juhlimaan (sen kaksi kertaa vuodessa)! Biletoppikuvassa on masukin unohtunut kuvaan 😀
Siis ei vitsi miten pähee sun savamekosta tuli!! ❤
Hitsi tuo on kyllä kiva malli, pitää etsiä kaava!
Hienoja ovat molemmat, hapsuhuivin alla oleva tunikakangas onkin mielenkiintoinen!
Näyttää kaikki vaatteet niin hyvältä! Tottakai voi pitää vielä kimallusta :). Ikähän on vain numeroita.
Sekä musta että vaalea osa ovat samaa vaatetta!