Ompelin tänään täysin ex tempore itselleni hellekon kankaasta, jonka hankin kolme vuotta sitten odottaessani Einoa. Tästä piti alkujaan tulla helletunika, johon mahakin mahtuu, mutta muutama vuosi ehti vierähtää, ennen kuin sain mekon ommeltua. Nytkin tähän mahtuisi maha, mutta sellaista ei ole enää tarkoitus kasvattaa. Nyt tämä on vain ihanan vilpoisa väljä mekko! Tämä toimii myös käsityökirjahaasteen toisena osana. Ompelin siis ensimmäisen vaatteen Aikuisten mekkotehtaasta, jonka olen omistanut jo hyvän aikaa.
Mekon kaavana on Aikuisten mekkotehtaan Aino vähän kavennetussa koossa 38. En ole varma, mitä kaikkea kaavasta muutin, koska piirsin se jo aikoja sitten, mutta ainakin hihat on erilaiset. Pääntiellä on alavara, ja hihoissa ihan pienet käänteet. Helmaan ompelin pienen kaiteleen, joka kankaasta jäi jäljelle. Kaitale on tarkoituksella aavistuksen kapeampi kuin helma. Ei tämä mikään edustusmekko ole, mutta ehkä tällä kehtaa lähikauppaan mennä, jos laittaa vaikka vyön. Kotipihassa minä kesällä joka tapauksessa enimmäkseen olen.
Näköjään valitsin pihastani sen suunnilleen epäedullisimman kohdan, kun reunanauha repsottaa ja sepelillä ja kivien välissä kasvaa rikkaruohoja! Kukkapenkki on tänä kesänä tehty, ja kaikki on vielä vähän keskenkasvuista muutenkin.