Kuka sen kakun äidille tekisi, jos ei äiti itse? Kyllä tuo rakas puolisoni täytti kakun ja teki marsipaaninaluskräämin, mutta kyllä aloite kakun tekoon lähti ihan minusta itsestäni.
Tähän voisi käyttää omalta äidiltä (ja mummilta) perittyä viisautta: Valkeus nauraa pimeyden töille. Kello puoli kaksitoista yöllä ei ole otollisin aika tehdä prinsessakakkua tai ainakaan asettaa marsipaania sen päälle. Kuten kuvasta näkyy, se ei ihan osunut, ja yläreunasta pinta lähti vähän venymään. Alareunakin jäi ryppyiseksi, kun en jaksanut enää tuhtata tuon kakun kanssa pidempään… 🙂