Tekijä: Riinu
-
Äidille – eli minulle
Kuka sen kakun äidille tekisi, jos ei äiti itse? Kyllä tuo rakas puolisoni täytti kakun ja teki marsipaaninaluskräämin, mutta kyllä aloite kakun tekoon lähti ihan minusta itsestäni. Tähän voisi käyttää omalta äidiltä (ja mummilta) perittyä viisautta: Valkeus nauraa pimeyden töille. Kello puoli kaksitoista yöllä ei ole otollisin aika tehdä prinsessakakkua tai ainakaan asettaa marsipaania sen…
-
Pipo päähän kevätsäällä
Joka kerta, kun olen Vilhon nähden pistänyt tämän pipon pähäni, poika on revennyt ihan hillittömään nauruun. Liekö se nyt sitten hyvä vai huono asia? Tein siis meille, Vilholle ja minulle, samispipot. Mikään valmis pipo ei mahdu mun jättipäähäni, joten piti sitten itse tehdä riittävän suuri myssy. Tärkein syy pipojen tekemiseen on kuitenkin pyöräily: Kypärän alle…
-
Synttärikakut uusintana
Toiset synttärikutsut sujuivat yhtä hienosti kuin ensimmäisetkin. Tällä kertaa tarjolla oli – yllätys, yllätys – täytekakkua ja kahta voileipäkakkua! Kalakakku oli identtinen ensimmäisen version kanssa, lihakakussa oli paahtopaistin sijaan saunapalvikinkkua. Täytekakun sisältä löytyi mansikkaa ja persikkaa. Nams! Nyt meillä varmastikin loppuivat kuukausisynttärit, joten seuraavia lastenkutsuja saadaan odottaa kokonainen vuosi! Onneksi tässä on muita synttäreitä sekä…
-
Ensimmäisten kestien antia
Onnistuinpa kertakaikkiaan tuon voileipäkakkukuvan ottamisessa… Se on jotenkin niin vinksallaan, ettei siitä saa mitään järkevää aikaseksi. Koittakaa kestää. Mutta. Tänään juhlittiin siis Vilhon 1-vuotissyntymäpäivää. Värkkäsimme juhlia varten täytekakun, kaksi voileipäkakkua sekä pikkuleipiä. Lisäksi mummi toi mukanaan juustokakun, sillä olihan tänään mummin 65-vuotissyntymäpäivä! Täytekakun ideana on liitutaulu, jos se nyt kuitenkin jäi vielä epäselväksi 😉 Päällinen…
-
Pitsimatto uusintakierroksella
Painiskelin pitkään tämän matto-ongelman parissa. Joka kerta, kun menin vessaan, tuijotin mattoa ja inhosin sitä. Kuvio oli epäsuhtainen ja reiät liian isoja. Toisen pesukerran jälkeen matto roikkui muutaman viikon rappusten kaiteella, sillä en halunnut laittaa sitä vessan lattialle. Lopulta päätin purkaa sen. Nyt kude on saanut uuden muodon. Saa nähdä, miten kauan tämä minua miellyttää.…
-
Neuvolakortin kannet
Onhan tämä nyt sitten ollut työn alla jo melkein vuoden. Nyt kuitenkin 1-vuotisneuvolaan saadaan neuvolakortin mukaan uudet kannet 🙂 Tämä on nyt mitoitettu niin, että sinne mahtuvat myös vanhempien vanhanmalliset kortit mukaan. Alkujaan tein oman lokeron Kela-kortille, mutta lokero tuli vahingossa väärälle puolelle, ja purin sen pois. Hyvä tuo on näinkin.
-
Omakotihaaveita
Päätin toisen pääsiäispäivän kunniaksi lähteä kierrokselle omalle tontille. Vilhokaan ei ollut käynyt siellä sitten viime syksyn, joten olihan se jo senkin puoleen korkea aika suorittaa pienimuotoinen ekskursio luontoon.Hurautimme mummin luota tontille, jonka luona kiepsautin Vilhon selkäreppuun. Ensin tarkastimme pellon, joka olikin pahan vallassa. Sinne olisi ihan pakko mennä tänä keväänä siivoushommiin, jos haluaa, että siellä…
-
Pyjamia pojalle
Vilho sai tänään pari uutta pyjamaa. Kankaat olivat lojuneet yllättäen laatikossa ties miten pitkään, kun ne vähät, joita olin jaksanut ommella, olivat olleet ihania verkkokauppakuosisia. Nämä syntyivät siis Jätti-Rätin halpistrikoista, joista toinen tosin on interlockia. Pyjamista olisi tullut liian tylsiä ihan sellaisenaan, joten tein toiseen kissa-applikaation. Kissasta tuli hiukan julman näköinen, mutta kohtuullisesti se onnistui,…
-
Tuunattua Tuttaa
Sain viime viikonloppuna tällaisen Tutan t-paidan kaveriltani. Paita oli kokoa 130, mutta kokoisekseen todella pieni, ihan perus t-paita kuitenkin siis. Aloitin muokkauksen purkalla paidasta hihat irti. Sen jälkeen kavensin vartalo-osan ja ompelin paidan takaisin yhdeen osaan. Tosi söpö kesämekko siitä sitten tuli 😀 Vähän mä mietin, että pitääkö tuo säästää suoraan serkkutytölle! Mutta ehkä Vilho…
-
Munia pääsiäiseksi
Pitihän näitäkin sitten kokeilla. Ajanhukkaa, sanoisinko 🙂 Jos näistä nyt jotain hyvää pitää keksiä, niin ovat ehkä ainoat lapsiystävälliset pääsiäiskoristeet meillä – ja todennäköisesti ainoat, jotka ylipäätään tulevat tänä vuonna esille. Ohransiemenet ostin hyvissä ajoin, mutta unohdin kylvää, joten pikkutiput jäävät varmaan kaappiin ensi vuotta odottamaan. Nämä on tehty Suuren Käsityölehden ohjeella.