Välikausihousut yksivuotiaalle
Ostin Einolle syksyllä Name Itin softshell-takin alerekistä. Siihen ei kuitenkaan ollut sopivia housuja, ei siinä kaupassa, eikä oikein muuallakaan. Myöskään sopivaa välikausihaalaria ei sattunut vastaan, vaikka kävin muutamalla kirpputorikierroksella sen takia. Kierrokselta tarttui kuitenkin mukaan alimmassa kuvassa näkyvät Vikingin goretexit, joiden ainut kauneusvirhe on ilmeisesti hiekkalaatikkohiekan värjäämä verkkokangas. Sisältä ja pohjista kengät olivat lähes uutta vastaavassa kunnossa. Koska tossut eivät olleet hinnalla pilattu – maksoin niistä 3,5 euroa – ne tarttuivat mukaan. Tein ensin yhdet tällaiset haalarihousut ruskeasta enstexistä, jota oli jäänyt kaappiin kohtuullisen epäonnisen vaunuverhoiluprojektin jäljiltä. Käytin näiden kaavojen pohjana Ottobren ulkoiluhousuja, joissa ei kuitenkaan ollut vaippavaraa. Ensimmäiset housut olivat siis auttamattoman ahtaat pyllyn kohdalta. Näihin toisiin väljensin kaavoja reippaasti. Housuissa on kaksinkertaiset polvet ja takapuoli. Tosin takapuolen paikkapalat eivät ihan kohdistuneet, kuten kuvasta näkyy. Punainen kangas Jätti-Rätin laarista. Reilut kolme metriä ulkoilukankaita maksoi hurjat 3,5 euroa nekin! Tämä ei ole täysin vettä pitävää, mutta lavuaaritestissä se pärjäsi kuitenkin…
Vauvalahja
Joskus käy niin, ettei jostain lahjaksi tehdystä tekisi mieli luopua lainkaan. Tämä oli sellainen setti. Erityisen harmillista oli, ettei farkkujerseytä riittänyt enää omalle vauvalle. Toisaalta, omalle vauvalle on jo enemmän kuin tarpeeksi vaatetta muutenkin, joten ehkäpä hän selviää 😉 Tämän setin tilalle hän sai kuitenkin Kiikkusaaren ihanalta Marialta oman peikkosetin 🙂 Sovimme siis joskus loppukesästä vaihtareista, sillä meillä sattuu olemaan sama laskettu aika. Tämä setti on toteutettu tutuilla kaavoilla: Snail Walk, Kisuliini ja Moonboots. Tumput syntyivät ”omilla mitoilla”.
Pikkutirppa
Viimeinen Taikametsä-palani oli kuin luotu pieniksi henkselihousuiksi. Kun olin leikannut kankaan, totesin, että se kaipaa jotain pientä. Ja mitäs muuta se pieni olisikaan kuin pikkupeippo. Kankaat ovat jämiä. Resori on useammasta pätkästä, sisävarat (Ikasyrin leijonaa) ja applikaatiopalat tilkkukorista. Nepparit ostin Va-ritista. Mallista poiketen jätin resorit ilman neppejä, sillä totesin Vilhon vauva-aikana, että lahkeet ovat näin kätevämmät. Kaavat Ottobre 4/2012, Snail Walk, koko 56.
Jatkopätkät lahkeisiin
Syksyllä ompelemani välikausihaalarit saivat lahkeisiinsa jatkopätkät ihan vain sateisen uudenvuoden kunniaksi. Lahkeet olivat alkujaankin liian lyhyet, eivätkä ne riittäneet enää kuin juuri ja juuri nilkkoihin. Koska ulkovaatteissa olisi kiva voida vaikka istua, kyykkiä tai kulkea selkäreppumatkalaisena, ostin kangashamstereista määrämittaisen palan piparikukkaa ja pidensin housut. Nyt ne on just hyvät 🙂
Retropalloja: osa 2
Lopusta velourista tein Tutan haalareita kaavoina käyttäen iloiset retrohaalarit. Ihan nappiin ei kaikki osat menneet, mutta eiköhän nuo ihan käyttökelpoiset ole silti. Yläosan nappilista ei ajatusvirheen vuoksi tullutkaan ihan keskelle, mutta päätin olla korjaamatta sitä, sillä päällä virhe tuskin edes näkyy. Ensimmäisiksi prototyyppihaalareiksi nämä onnistuivat kuitenkin kohtuullisesti. Pikkuvirheet korjaamalla mallista saa varmasti toimivan. Kangaskin piti pilkkoa vähän pieniksi paloiksi, sillä sitä ei ollut kovinkaan paljoa.. Ruskea resorikin valikoitui haalareihin sattumalta, kun muutakaan sopivaa ei ollut käsillä, ja ompeluinto oli kova 🙂