Himmeleitä ja risteilytuliaisia
Ihastuin himmeleihin jo muutama vuosi sitten, kun tein ensimmäisen pillihimmelin. Metalliteknologian kurssin harjoitustyönä teinkin sitten pari pientä metallihimmeliä. Leikkasin ensin pellistä neliön ja tein vaotuskoneella urat, joiden avulla tuikku pysyy levyn päällä. Sitten hioin levyn reunat ja porasin pienet reiät nurkkiin. Alumiiniputken ostin Helsingin Hobby Pointista. Sahasin putken sopiviksi pätkiksi ja lopuksi kokosin himmelin Tiimarista joskus muinoin ostetulla metallilangalla. Alanurkkaan kiinnitin vielä pienen punaisen lasikristallin ja narujen päät kieritin pienelle pallolle kristallin alle. Ikasyrin himmelikangasta oli pakko saada, vaikka muuten olen vähentänyt kankaiden hankintaa rajusti monestakin syystä. Opintojen takia en ole myöskään ehtinyt ommella juuri mitään, mutta tämän tunikan sain ommeltua, koska halusin Käsityöristeilylle jotain uutta vaatetta päälle. Kaavan pohjana tässä on tuttu ja turvallinen Friday Evening Ottobresta. Kauluksen bongasin Facebookin ompeluryhmästä ja päätin kokeilla sitä tähän. Tästä tuli välittömästi suosikkipaitani. Se on samalla siisti ja rento, lyhyt ja pitkä. Se käy hyvin farkkujen kanssa, mutta ei ole liian lyhyt…
Vanha rouva koeajossa
Minulta kysytään silloin tällöin suosituksia koneiden hankintaan. Tässä syyt siihen, miksi minun on aika vaikea mitään kovin kummallista niihin kyselyihin vastata! Aiemmin ompelukoneenani oli Husqvarna Viking Daisy, jossa oli useampi kuin yksi vika. Ommelvalitsin ei enää liikkunut alas asti, joten osaa jousto-ompeleista ei voinut käyttää. Neulaistukka siirtyi ompeleita vaihtaessa mihin sattui, eikä neula ollut koskaan suoraa ommelta ommellessa keskellä, paininjalan merkin kohdalla. Napinläpeä en ollut koskaan saanut sillä siististi ommeltua. Myös tikinpituus heitteli satunnaisesti. Alalangan kireyttä sai säädettyä vain purkamalla ”puoli konetta”. Kaksoisneulan ommel kiristi aina, sillä alalangan kireyttä ei saanut löysitettyä sopivaksi, sillä lanka irtosi ohjureista kokonaan. Ylälankaa kiristämällä kaksoisneulaompeleesta sai siistin paksummilla materiaaleilla, mutta ohuet menivät ruttuun. Applikoinnit olivat epäsiistejä heittelevän tikinpituuden takia. Olisiko tuossa jo syitä riittämiin? Tämä vanha rouva tuli minulle äidin kautta. Hän osti itselleen uuden (vanhan) koneen, kun tämän ikäluokan vanha Husky kärähti viime talvena. Se siis kirjaimellisesti paloi loppuun. Ompelukilometrejä sille oli kertynyt…
Viimeisen kesälomaviikonlopun puuhasteluja
Viimeinen kesälomaviikonloppu herätti taas ompeluhimon. Koneet olivat tanssipuvun ompelun jäljiltä jääneet keittiön pöydälle levälleen, joten kynnys aloittamiseen oli riittävän matala. Päätinkin ommella ompelukoneelle ja saumurille suojahuput, kun kerta siinä pöydällä vielä pölyttyivät. Ompelukone, joka kuvassa on vasemmalla, sai olohuoneen verhonjämistä hienon suojahupun vanhan muovirepaleen tilalle. Mummin perintösaumurin huppu ei sitten ollutkaan niin yksinkertainen. Ihme ulokkeita joka suuntaan. Tein sitten hupusta melko suoraviivaisen ja jätin turhat mittailut väliin. Saumurilla oli aiemmin suojanaan vain repeillyt ja revitty muovipussi ja poljinkin oli aina hukassa. Nyt suojahupussa on sivutasku, johon sähköjohdot ja poljin kätevästi sujahtavat. Vielä, kun koneeseen saisi jotenkin jälkiasennettua roskankerääjän, se olisi oikein hyvä. Tänään katselin pöydälle jääneitä tilkkuja ja mietin, josko vihdoin olisi aika tehdä se nuppineulatyyny, josta ole haaveillut jo vuosia. Aiemman tein joskus liki kymmenen vuotta sitten, kun sain ompelukoneeni. Se oli niin lituska jo alunperin, että tavalliset pikkuneulatkin pistelivät tyynyn läpi puhumattakaan pitkistä nuppineuloista. Nyt kaikki neulat on…