Tässä joku viikko sitten sain äidiltäni kahden metrin palan käyttämättä jäänyttä Marimekon Kaivoa. Muistelin, että olohuoneemme huonekorkeus on ikkunoiden luona normaalia huomattavasti matalampi, ja kuvittelin, että kahden metrin pala kangasta riittäisi yksinään täyspitkäksi verhoksi.
Eihän se huone tietystikään nyt ihan niin matala ollut. Onneksi muistin ostaneeni joskus mustan lakanan, joka sattuneesta syystä oli jäänyt lähes täysin käyttämättömäksi. Lakana löytyi lopulta äitini liinavaatekaapista ja pääsin hommiin.
Leikkasin 10 cm:n suirot jokaiselle sivulle. Ulkoreunoihin tein sentin levyiset tuplakäänteet ja yläreunaan ompelin Eurokankaasta ostamani verhonauhan. Mustan kantin kulmat on ommeltu viistosti yhteen – ja tällä kertaa jopa siististi! Ajatuksena taustalla oli harjoitella puuvillapalojen yhdistelyä, sillä aion jossain vaiheessa ommella Vilhon ”isoon” sänkyyn tikkupäiväpeitteen.Vähän tuo olohuone alkaa olla RUSKEA, mutta eihän siinä mitään, ruskea on ihan hyvä väri 🙂
Työhuoneeseemme ostimme kaksi Ikean pöytää. Nyt voimme istua illat samassa huoneessa omilla työpisteillämme. Mikään paras mahdollinen ratkaisu tämä ei ole kummallekaan, mutta paremman puutteessa menettelee. Mun ompelusten kannalta tietokone on liian lähellä. Tuolilla pitää rullailla koneelle vähän väliä katsomaan sitä ja tätä – ja Facebookin OE:ää! Mutta tällä mennään. Nyt Vilhollekin siis vapautui ihan oma huone yläkerrasta. Sen laittaminen on vielä niin vaiheessa, että palailen asiaan joskus myöhemmin. Ainiin, loput siitä mustasta lakanasta roikkuu nyt työhuoneen ikkunassa.
Ihanat verhot! Mä tykkään kaivosta ihan hirrveesti! Meillä on keittiössä limekaivo 😉
Mullakin oli jo ennestään punaista Kaivoa 🙂 Tosin se on pöytäliina pöydälle, joka ei enää ole meillä. Siitäkin vois siis tehdä jotain uutta, jos vain keksisi mitä.