Yksi Vilhon ensimmäisistä oma-aloitteisista sanoista oli Raa Raa, kun telkkarista tuli yllättäen Raa Raa -leijonapiirretyn tunnusmusiikki. Siispä päätin, että hän saa joululahjaksi leijonapaidan! Piirsin leijonan nettikuvan perusteella ja trikoopalat löytyivät tilkkalaatikostani. Harkitsin pitkään itse paidan kankaita, mutta lopulta voiton vei muistaakseni Myllymuksuilta joskus ajat sitten hankittu raitajersey. Ruskean jerseyn hankintapaikkaa en muista, resorit ovat Hannan Kankaan sinapinväristä resoria. Tästä tuli niin ihku. Olispa jo joulu, niin näkisi, mitä lahjan saaja tästä tykkää 🙂
Ihana!
ToDella suloinen paita!
Leijonat ovat ihania, ainakin kiltit leijonat. Ehkäpä joulun jälkeen uskaltaudun taas applikoimaan. Edellinen Sigun kiukuttelulla maustettu applikointikerta on vielä turhan tuoreessa muistissa.
Tämä paita onkin nyt toinen lainakoneella ompelemani applikointi. Kyllä täytyy vain hämmästellä, miten paljon parempaa jälkeä tuolla äidin yli kolmekymppisellä Husqvarnalla saa aikaseksi kuin omalla reilusti puolet nuoremmalla.
Onpas hauska paita! Raa Raa onkin tosi ihana ja mainiosti olet saanut vangittua sen luonteen tähän paitaan.
Surffailin etsien kivoja aplikointi-ideoita lasten haalareita varten. Tämä raaraa on kyllä niin valloittava, että tekisi kovasti mieli tehdä samanlainen haalarin rintapieleen. Höystettynä tassun jäljillä jossakin päin haalaria. Pahastuisitko, jos tekisin neitien haalareihin vallan samanlaiset raaraat?
Siitä vaan applikoimaan 🙂 Tuo on netistä napatusta kuvasta (Googlen kuvahaku) tehty, joten samanlaisia voi sen puoleen tulla vastaan muutenkin 🙂