Kategoria-arkistot: paita

Syystä tai toisesta blogin päivittäminen on lähtenyt kovin nihkeästi käyntiin. Nämäkin paidat ompelin pojalle jo joulukuussa, mutta päivittäminen on vain jäänyt. Vihreän paidan kankaan hankin jo hyvissä ajoin syksyllä joulua varten. Lopulta ompelin tämän vasta juuri joulun alla, silloin kun kangastakin olisi jo saanut reilulla alennuksella. Syksy oli meidän perheelle raskas monestakin syystä, joista yhtä avaan aimmin tänä vuonna julkaisemassani kirjoituksessani. En siis saanut oikein mitään suunnittelemiani asioita valmiiksi. Ompeluintoa vähensi myös se, että luovuin vuosi sitten ompeluhuoneestani. Työpöytä siirtyi makuuhuoneen nurkkaan ja muuttui maaliskuussa etätyöpisteeksi. Tietokone voittikin lopulta kilpailun tilankäytöstä, sillä en jaksnut jatkuvasti nostella koneita edestakaisin. Paita havukankaasta Kai tässä on pian todettava, että itselläkin täytyy olla ikää kertynyt, kun esikoikin on jo näin iso! Tämä paita on jo kokoa 152. Kankaan hän valitsi itse, joten paidasta tuli todella mieluinen! Seeproja sinisessä viidakossa Toinen kangas tuli alkujaan samassa paketissa eräänlaisena täytekankaana. Pojalla ei ollut enää ollenkaan itse tehtyjä…

Lue Lisää

Mikä sopisikaan paremmin yhteen kuin kesä ja kärpäset? Ärsyttävä kärpänen häiriköi minua senkin ajan, jona ompelin tätä paitaa! Olen aiemmin ommellut vähän erilaisesta kärpäskankaasta hameen ja nyt ompelin näistä pienemmistä kärpäsistä itselleni Nokian Neulomon paitaa mallina käyttäen kevyesti lepakkomallisen paidan. Jalassani olevat housut tuunasin viime kesänä. Housuissa on ihan mahtava yläosa, mutta lahkeet olivat alaspäin levenevät ja niissä oli kiinniommellut upslaakit. Lahkeet olivat myös repaleiset ja kantapäistä puhki kuluneet. Tein alkuperäisen malliset upslaakit näihinkin lahkeisiin, jotta alkuperäinen tyyli säilyisi. Kyllä näissä nyt kelpaa kärpästellä vähän viileämpinä päivinä, eikö?

Pitkät pääsiäisvapaat saivat ihmeitä aikaan. En ainoastaan ommellut enemmän kuin viimeiseen kuukauteen vaan myös kuvasin ompelukseni! Kaikkia en sentään vielä saanut tänne asti, mutta aloitetaan nyt tästä setistä. Kulunut talvi on ollut yllättävän raskas, vaikka koulupäivät ovat olleet hyvinkin kohtuullisen mittaisia. Koulutyöt eivät kuitenkaan ole rajoittuneet yliopistolla tai harjoittelukoululla vietettyihin tunteihin, vaan töitä on riittänyt myös illoille. En ole ommellut juuri mitään, eivätkä neuleetkaan ole valmistuneet. Nyt alkaa valmistuminen vihdoin häämöttää, eikä rästissä ole enää montaa kirjatenttiä! Tämän setin ompelin Einolle, koska jostain minulle täysin käsittämättömästä syystä hänellä on melko vähän pitkähihaisia trikoopaitoja. Myös housuissa alkavat nilkat vilkkua. Hän on juuri hankalassa välikoossa, sillä 110-senttiset vaatteet ovat jo pieniä 112-senttiselle, mutta 116-senttiset ovat vielä selvästi reiluja. Nämä ovat nyt siis kuitenkin kokoa 116. Housut tosin ompelin koon 110 kaavoilla, joita pidensin vastaamaan kokoa 116, sillä Eino tuntuu kasvavan vain pituussuuntaan. Sekä paita että housut on ommeltu PaaPiin kaavoilla. Keltainen kangas…

Lue Lisää

Tyhjensin keväällä vaatekaappiani, ja lähdön sieltä sai mm. Noshin trikoosta ompelemani paita, jossa oli liian tiukat hihat. En raaskinut heittää lähes käyttämättömäksi jäänyttä paitaa vaatekeräykseen, joten leikkasin paidasta Paapiin Myyrä-kaavalla pojalle 128-kokoisen paidan. Edes resoreita en purkanut, vaan asettelin kaavat paidalle niin, että resorit tulivat suoraan mukaan. Hihat olivat sopivasti juuri tuon kaavan kokoiset, joten en purkanut niiden sivusaumaa laisinkaan. Myös pääntien resori on purettu omasta paidastani ja siirretty tähän. Sen ompelu tuotti vähän tuskaa, sillä en viitsinyt yrittää tunkea sitä enää kantinkääntäjään. Melko kelvollinen siitä kuitenkin tuli. Paidan kaveriksi ompelin oranssit farkut. Nämä olivat aiemmin äitiysfarkut, mutta kun näille ei lähes neljän vuoden varastoinninkaan jälkeen löytynyt uutta käyttäjää, leikkelin nekin kokoon 128. Vilho on rakastanut yli kaiken oransseja Name Itin farkkujaan ja käyttää niitä yhä, vaikka nilkat vilkkuvat ja vyötärönkin täytyy jo olla vähän ahdas. Hän ottikin ilolla vastaan nämä uudet isommat oranssit – tai onarssit – farkut, vaikkei…

Lue Lisää

Vilhon 6-vuotissynttärit menivät vähän mönkään vesirokon takia. Olimme suunnitelleen juhlivamme synttäreitä pääsiäisenä, mutta pitkänäperjantaina Vilholle ilmestyivät ensimmäiset vesirokkonäppylät. Ensin ajattelimme, että voihan ne synttärit viettää, kun suurin osa vieraista on kuitenkin jo taudin sairastanut. Pian kävi kuitenkin selväksi, että tauti oli sen verran tuskainen superherkälle Vilholle, ettei synttärijuhlat tulleet kuuloonkaan. Oikea syntymäpäivä oli vasta vähän pääsiäisen jälkeen, ja silloin paketista paljastui sateenkaaripaita, johon en kaikessa kiireessä ehtinyt tehdä mitään kuvaa eteen. Mua se jäi vähän harmittamaan, vaikka Vilhon mielestä tämä on ihan hyvä näinkin. Jalassa on tässä kuvassa aiemmin esittelemäni collegehousut. Mummilta Vilho sai synttärilahjaksi karttapaidan, josta tuli välittömästi uusi ykkössuosikki! Kävin maaliskuussa äitini kanssa Turun käsityömessuilla, ja äiti osti tämän Käpysen kankaan messuilta Vilhon syntymäpäivälahjaa varten. Minä siis ompelin paidan, mutta äitini osti kankaan.  Sekä sateenkaari- että karttapaita on tehty Paapiin kaavakirjan Myyry-kaavalla. Vilho on nyt 125 cm pitkä, ja tein paidan koon 128 kaavalla. Uskoisin tämän olevan hyvinkin…

Lue Lisää

Ostin tämän kankaan Käpysen joulunjälkeisestä alesta, ja kuosi on enemmän kuin täydellinen Vilholle. Musiikkijutut ovat olleet entistäkin kovempi juttu joulun jälkeen, sillä Vilho sai omat stereot joululahjaksi. Musiikki soi meillä siis nykyään lähes lakkaamatta. Kuosin kuvion lisäksi väri on täysi kymppi punaista rakastavalle pojalle. Kaikki punaiset vaatteet nimittäin kiertävät tällä hetkellä pesusta suoraan käyttöön. Osa ei ehdi edes kaappiin asti! Eräässä ompeluryhmässä oli viikko sitten pikahaaste, jossa piti ottaa kuva omista ompelutarvikkeista. Nappasin kuvan ja sain haasteeksi käyttää tarvikekuvassa näkyvää U-leimasinta ompeluksessa. Tämä paita oli jo suunnitelmissa muutenkin, ja U-kirjain sopi tähän kuin nenä päähän. Kevään ompelukurssien peruunnuttua päätin järjestää oman paikkakuntani MLL:n nimissä Äitien käsityökerhon, joka kokoontuu nyt kerran kuussa lauantaina viideksi tunniksi palvelutalon tiloissa. Ompelinkin tämän paidan ensimmäisessa käsityökerhossamme. En viitsinyt raahata koko konearsenaaliani mukaan, joten otin mukaan vain yhdistelmä- ja ompelukoneeni. Ompelin paidan taskun kiinnitystä lukuun ottamatta kokonaan yhdistelmäkoneellani. Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun sain yhdistelmäkoneeni ompelemaan…

Lue Lisää

Verson puodin ompelukerhon yllätyspaketista paljastui tällä kertaa hopeanhohtoinen Sielulintu-joustocollege. Arvailuja kankaasta heiteltiin ompeluryhmissä heti. Erikoispainatus ja korkea metrihinta viittasivat monien mielestä hopeapainatettuun Sielulintuun. Näistä vinkeistä rohkaistuneena päätin viime tipassa tilata paketin itselleni. Yllätys ei siis ollut suurikaan, kun paketista sitten tosiaan paljastui hopeanhohtoista Sielulintua. En ole tilannut tätä kuosia aiemmin, enkä ole edes ollut siihen erityisen ihastunut, mutta hopeanhohtoisena se on kyllä aivan huikea! Päätin heti, että ompelen tästä jotain erityistä. Olen jo jonkin aikaa haaveillut collogejakusta, joka olisi samaan aikaan sekä siisti että mukava päällä. Tästä tuli nyt ehkä astetta hienostuneempi kuin suunnitelmana oli ollut, mutta kaapistani puuttui musta jakku kokonaan, joten siinä mielessä tämä oli perusteltu valinta malliksi. Jakku on ommeltu 2000-luvun Burdan kaavalla, jolla olen ommellut liki 17 vuotta sitten suosikkivillakangasjakkuni. Alkuperäisessä kaavassa ei ole kauluksia, joten muokkasin kaavaa kaulukselliseksi. Koska Sielulintua oli vain 60 cm, jouduin pidentämään hihoja mustalla joustocollegella. Tein hihoihin myös valenappilistat koristeeksi. Jakku…

Lue Lisää

Tein tänä vuonnakin suuren osan lahjoista itse. Osa näistä oli toiveen mukaan tehtyjä, osan päätin ihan itse. Kummipojalleni neuloin toiveen mukaisesti harmaan pipon. En halunnut siitä ihan samanlaista kuin edellisestä, joten tein tähän epäsymmentisiä raitoja. Koska pipo yksinään olisi kuitenkin ollut hiukan ankea, neuloin myös kirjolapaset sen kaveriksi. Lapasissa on erikoisominaisuus: niissä on reikä etusormen kohdalla, joten niitä ei tarvi riisua, jos haluaa vaikka vähän selata puhelinta! Lankana on Novitan Suomivilla ja käytössä oli puikot nro 3. Idea pipon raitoihin on napattu Unikuun terapiahuone -blogista. Lapasiin ei ollut ohjetta. Toiselle siskonpojalle aloin myös neuloa lapasia, mutta ne eivät ehtineet jouluksi valmiiksi, joten ompelin Tehtaamon ohjeella villarukkaset lapasten sijaan. Näissä on sisällä fleece eikä mitään erityisominaisuuksia, sillä joulu alkoi jo kolkutella ovelle! Veljentytär sai lahjaksi Vimman trikoosta ommellun tunikapaidan, jossa on mallinmukaiset (Shy Eyes, Ottobre 6/2016) silityskalvokuviot edessä. Tilkuista syntyi vielä rusetti, jonka liimasin mustaan hiuspantaan. Paidasta unohtui helman frilla, mutta…

Lue Lisää

 Pojilla ei ollut mitään vaikeuksia valita, mitä he halusivat olla päiväkodin naamiaisissa. Eino on jo muutaman viikon ilmoittanut olevansa Supermies ja loikkinut pitkiä hyppyjä pitkin käytävää. Vilho sen sijaan halusi tänäkin vuonna olla pupu. Ellen väärin muista, hän ei ole ikinä ollut naamiaisissa mitään muuta kuin pupu. Einon paita on ommeltu miesten t-paidasta, johon tein silityskalvoilla Teräsmies-logon. Paita on leikattu Ottobren Raide-kaavalla koossa 104. Housut tein sinisestä Jätti-Rätin collegesta, josta tein aiemmin kotihousut miehelleni. Housut on tehty uusimman Ottobren (6/2016) Super basic -kaavalla, joka onkin tosi kiva! Viittakangas löytyi äitini kätköistä, ja se on pätkäisty valmisvaatteesta. Vilhon pupupaita on Jätti-Rätin raitacollegea ja hupun vuori on Jätti-Rätin laarista löytynyttä trikoota, josta tein aiemmin Einolle yöhousut. Malli on muokattu Ottobren (6/2016) Dalmatian Rabbit -kaavasta. Isoin koko oli 122, mutta lisäsin helmaan ja hihoihin pituutta ja suoristin sivusaumat. Kanttaus epäonnistui pahasti, ja vetoketju kupruilee sen vuoksi todella rumasti. Korjaan tuon joskus, jos jaksan……

Lue Lisää

Syksyn mittaan on ollut paljon juttua koulu- ja päiväkotikuvausten hinnoitteluista. Menemättä asiaan sen syvällisemmin päädyimme ottamaan itse kuvia lapsista. Heillä on siis päiväkodin virallinen kuvaus huomenna, mutta hinnoittelusta johtuen emme aio ottaa niistä kuvista kovinkaan montaa. Koska lapsista ei ole viime vuosina teetetty kuvia mummeille tai kummeille, ajattelimme, että olisi kiva saada joku kuva annettua, sillä muutamat ovat niitä jo kyselleet. Kotona kuvaaminen ei kuitenkaan ole ihan niin helppoa kuin voisi kuvitella. Järjestelyt vievät aikaa ja tilaa, mutta suurin ongelma on tuttu kuvaaja. Kun kuvaajana on oma isä tai äiti, kuvattavat pistävät koko tilanteen ihan leikiksi. Nämä kuvat on otettu karkkipalkalla. Lupasin siis lapsille karkkiaskit, kun olemme saaneet heistä riittävästi hyviä kuvia! Mutta sitten näihin paitoihin. Tein ensin Einon tilkkupaidan. Siihen on käytetty kaikki loppu sininen Ryhmä Hau -kangas, mikä kaapista löytyi. Sampan kuva paidan miehustassa on applikoitu ja kirjottu siihen. Isommat palat applikoin kankaasta, pienet kuviot kirjoin käsin, kun…

Lue Lisää

10/68