Kategoria-arkistot: villasukat

Netti tuntuu nyt olevan pullollaan unikkosukkia, ja olihan minunkin sitten lopulta sellaiset tehtävä. Ohje ”alkuperäisiin” unikkosukkiin löytyy täältä. Sen silmukkamäärä ei kuitenkaan sopinut käsialalleni. Lisäksi halusin tehdä sukat ohuemmasta langasta, eli tässä tapauksessa Novitan Nallesta. Nämä sukat onkin neulottu 60 silmukalla ja 2,5 mm:n puikoilla ja kuvionkin muokkasin omaan silmukkamäärääni sopivaksi. Vaikka kuviot pelkässä varressa ovat käytön kannalta järkevä ratkaisu, halusin omiin sukkiini kukkia varpaisiin asti. Teinkin kuvioinnin niin, että yksi kukka asettuu jalan päälle kärkeen. Lisäksi jatkoin kukkakuviota ensimmäiselle ja neljännelle puikolle niin, että pohjan kuvio ei kävellessä näy kuin kantapään kiilakavennuksessa. Näin sain reunimmaisten osittaisten kukkien kokoa kasvatettua sen verran, että ne tunnistaa kukiksi. Kokeilin näihin aivan ensimmäistä kertaa tikapuutekniikkaa, jonka tekemiseen löytyy paljon ohjevideoita Youtubesta. Odotin jotain kauhean hankalaa ja työlästä tekniikkaa, mutta tämä olikin helppoa! Tein tikapuusilmukat nurjina, sillä siten ne oli minusta helpompi erottaa oikeasta puolesta, varsinkin kun neuloin näitä telkkaria katsellessa! Ohjeita tikapuutekniikkaan löytyy…

Lue Lisää

Osallistuin talvella ystävänpäiväsukkien neulontaan. Koska koulu alkoi painaa kovasti päälle, sukat jäivät kuitenkin vähän kesken. Olen tehnyt niitä valmiiksi pikkuhiljaa ja pääsiäisenä viimein silmukoin viimeiset kuviot valmiiksi ja päättelin langanpätkät! Sukat menevät lahjaksi ystävälle, joka on ollut elämässäni 30 vuoden ajan. Päätin tuossa joku aika sitten ex tempore ilmoittautua Niina Laitisen Kuusamat-sukkien koeneulojaksi. En yhtään tullut ajatelleeksi, ettei minulla oikeasti ole aikaa neulomiseen. Muut olivatkin nopeampia neulojia, ja ohje julkaistiin, ennen kuin ehdin laittaa palautetta. Malli oli yllättävän haastava (tai sitten olen vain koko ajan liian väsynyt), enkä oppinut kuviota ulkoa kuin vasta toisen sukan lopussa. Malli on minusta aivan mielettömän kaunis! Sukat on neulottu Novitan Nallesta 3 mm:n bambupuikoilla. Kuusamien ohje löytyy Ravelrysta.

Tuntuu, etteivät vuorokauden tunnit riitä mihinkään. Kirjallisuuden opinnot vievät kaiken vapaa-ajan, kun luettavaa on paljon ja lukemisen lisäksi pitää vielä kirjoittaakin paljon. Onneksi alkuvuonna ei ole vielä ollut juurikaan opintoja Raumalla. Sen sijaan flunssa on pyörinyt perheessämme nyt kolmatta viikkoa, joista kaksi olen ollut sairaiden lasten kanssa kotona saamatta yhtään mitään aikaseksi. Lopulta päivät tuntuvat kuluvan vain somen selailuun ilman mitään tuottavaa toimintaa. Keittiön sain maalattua lasten sairastelun aikana, ja siitä tulee jotain materiaalia, kunhan saan hankittua yhden avohyllyn ja laitettua kaikki tavarat paikoilleen. Neuloin Kotiliesi Käsityön 1/2017 mallilla pienen villatakin kummipojalleni – ja todella pieni siitä tulikin. Koko olisi pitänyt sittenkin olla 6-12 kk, sillä 0-6 kk:n koko oli heti kättelyssä pienehkö kolmen kuukauden ikäselle. Noh, onpahan söpö kuitenkin ja menee edes jonkun kerran päälle. Lanka on omien poikien villatakeista ylijääneitä jämiä, joista suurin osa on Novitan Woolia. Mallissa hihat ovat sileää neulosta, mutta innostuksissani unohdin taas kerran lukea…

Lue Lisää

Verson puodin ompelukerhon yllätyspaketista paljastui tällä kertaa hopeanhohtoinen Sielulintu-joustocollege. Arvailuja kankaasta heiteltiin ompeluryhmissä heti. Erikoispainatus ja korkea metrihinta viittasivat monien mielestä hopeapainatettuun Sielulintuun. Näistä vinkeistä rohkaistuneena päätin viime tipassa tilata paketin itselleni. Yllätys ei siis ollut suurikaan, kun paketista sitten tosiaan paljastui hopeanhohtoista Sielulintua. En ole tilannut tätä kuosia aiemmin, enkä ole edes ollut siihen erityisen ihastunut, mutta hopeanhohtoisena se on kyllä aivan huikea! Päätin heti, että ompelen tästä jotain erityistä. Olen jo jonkin aikaa haaveillut collogejakusta, joka olisi samaan aikaan sekä siisti että mukava päällä. Tästä tuli nyt ehkä astetta hienostuneempi kuin suunnitelmana oli ollut, mutta kaapistani puuttui musta jakku kokonaan, joten siinä mielessä tämä oli perusteltu valinta malliksi. Jakku on ommeltu 2000-luvun Burdan kaavalla, jolla olen ommellut liki 17 vuotta sitten suosikkivillakangasjakkuni. Alkuperäisessä kaavassa ei ole kauluksia, joten muokkasin kaavaa kaulukselliseksi. Koska Sielulintua oli vain 60 cm, jouduin pidentämään hihoja mustalla joustocollegella. Tein hihoihin myös valenappilistat koristeeksi. Jakku…

Lue Lisää

Näiden piti olla pikainen välityö, mutta varren kuvio olikin yllättävän työläs, sillä sitä neuloessa piti koko ajan seurata ohjetta. En missään vaiheessa oppinut kuviota täysin ulkoa. Keskellä olevat raidat opin kyllä tekemään ulkomuistista, mutta toisen reunan nypyt menivät aina väärille kierroksille. Tajusin toisen sukan puolivälissä, että olin lukenut ohjeen huolimattomasti, eikä nypystä tullutkaan nyppyä vaan ainoastaan epämääräinen möykky. Noh, samapa tuo, näyttää pinta silti erilaiselta aaltokuvioiden eri puolilla. Ohje oli minusta vähän epämääräinen, ja tein kantapään eri kohtaan kuin ohjeessa neuvottiin. Tein myös varsien kuvioista peilikuvat, vaikka ohjeessa ei minusta niin neuvottu. Nypyt  – tai möykyt – ovat nyt siis kummallakin puolella aina pohkeen puolella. Varsi on aivan suora, joten kovinkaan tukeville pohkeille malli ei varmasti sovi. Minulla nämä pysyvät hyvin ylhäällä, jos sukat eivät ole paljaissa säärissä. Ohje: Suuri Käsityö 10/2016 Lanka: 7 veljestä, tumman harmaa Puikot: 3,5 mm sukkapuikot Koko: 38/39

Aloin neuloa sukkia muistaakseni juhannuksen tienoilla – tai sitten ne valmistuivat silloin. En enää muista. Kynsikkäitä neuloin pidempään tai pikemminkin harvemmin, ja ne valmistuivat tällä viikolla. Ajattelin vielä ommella näihin mätsäävän pipon, ja jotain voisi neuloakin, kun lankaa jäi vielä jäljelle. Lankaa oli jäänyt aika iso kerä jäljelle joulukalenterisukistani, ja ajattelin, että se riittäisi vielä lyhyisiin. No, eihän se tietystikään riittänyt, vaan toisesta sukasta jäi puutumaan pieni pätkä kärjestä. Lanka oli kuitenkin yhä valikoimissa, joten ostin uuden kerän Prismasta. Kun sukat valmistuivat, minulla oli taas valtava kerä ylimääräistä lankaa. Kuten kuvista näkyy, toinen sukka ei ole ohjeen mukainen, sillä iso letti keskellä alkaa sukissa eri kohdasta. Huomasin virheen niin myöhään, etten enää viitsinyt purkaa sukkaa. Uudesta kerästä neuloin vielä kynsikkäät samalla sukkien kuviolla. Unohdin neuloa joustinneuletta peukaloon, mutta se ei haitanne. Peukalo tuli myös vähän liian lähelle kuviota, ja kuvio kääntyy vähän liikaa toiselle sivulle. Muuten nämä ovat ihan hauskat. Ranteessa…

Lue Lisää

Harmaana päivänä ilman lisävaloa kuvatuista kuvista tuli vähän synkeitä, mutta ehkä kukkakuviot vähän edes piristävät? Sukat ovat siis Niina Laitisen Taimitarhan kukkasukat, jotka neuloin alkuvuodesta varsin hitaalla aikataululla. Nämä valmistuivat jo pari viikkoa sitten, mutta päättelyä siirsin huomiseen aika monta päivää. Näistäkin tuli liian isot! Onkohan käsialassani jotain outoa, kun näistä kirjoneulesukista tulee ihan liian pitkiä. Koon pitäisi olla oikea, ja ympärysmitta onkin tällä kertaa ihan hyvä. Jalkaterä on kuitenkin parisen senttiä liian pitkä, samoin sukan varsi. En tykkää siitä, että sukka tulee melkein polven päälle. Se saisi jäädä muutaman sentin polven alapuolelle. Ylhäältä katsottuna kolmas kuvio epäonnistui raitalangan vuoksi. Minun olisi pitänyt leikata langasta vaalea kohta pois. Tein näin nilkan kuviossa, jossa käytössä oli sama lanka. Myös kukkaraitojen välissä oleva pilkkukuvio on neulottu pätkävärjätyllä Nallella. Muutama virhekin näissä on, mutta kaikesta huolimatta näistä tuli paljon kivammat kuin joulukalenterisukista. Virheet eivät vaikuta sukat pituuteen kuin yhdellä kierroksella varren puolella. Lanka:…

Lue Lisää

Nämä sukat osoittautuivat lähes mahdottomiksi kuvattaviksi. Väri ei vieläkään toistu täysin luonnollisena, vaikka koitin kuinka säätää valkotasapainoa. Olen värjännyt langan itse pietaryrtillä heinäkuussa 2010, ja sukat ovat luonnossa aavistuksen vihreämmät ja väri on paljon syvempi, vaikka taustalla näkyvä matto onkin kuvassa aivan oikenvärinen. Omituista. Luonnonvärit tuntuvat usein tekevän tepposiaan kuvissa. Hiusten kanssa on sama juttu. Sähkövalossa hennalla värjätty tukka on hailukan punertava, auringossa kirkkaan oranssi. Näissä kuvissa on kyllä luonnonvalo, joten syy ei ole siinä. Lanka: Novita Nalle Väri: pietaryrtin puolikuivat kukinnot, vesiheinä ja aluna (15 g). Puikot: 3 mm  Malli: Niina Laitinen Soulmates Olen ollut tänä keväänä työväenopiston Kaunista käsin ja kangaspuilla -kurssilla. Ensisijaisesti tarkoitukseni on oppia kutomaan kangaspuilla, mutta siinä sivussa olen saanut muitakin vinkkejä. Esimerkiksi ylivetokavennus on aina jäänyt minulla rumaksi, aivan erilaiseksi kuin yhteen neuloen kavennetut silmukat. Kurssilla opin kuitenkin uuden tavan tehdä ylivetokavennus, eikä silmukka jää enää lörpöttämään rumasti. En ollut koskaan itse tajunnut enkä…

Lue Lisää

Neuloin ystävälleni lahjaksi sukat Hjertegarnin Basic-langasta. Malli on Niina Laitisen Emiliat, joiden ohje löytyy ilmaiseksi Ravelrysta. Sukat olivat helpot ja nopeat neuloa. Muutama virhe näihin jäi, mutta ne eivät haittaa käyttöä. Nämä ovat niin sievät, että minun on ehkä pakko tehdä tällaiset itsellenikin! Sukkien saajalla on vähän pienemmät jalat kuin minulla, joten hänelle nämä ovat toivottavasti sopivat. Minulle nämä ovat hiukan pienet, kuten kuvista näkyy. En ole kovin monia sukkia neulonut, mutta alan nyt ymmärtää, miksi näiden neulominen voi olla niin koukuttavaa. Sukat valmistuvatkin joskus toisin kuin neulepaidat, joiden tekeminen on yleensä kestänyt muutamasta kuukaudesta vuoteen! Näitä sukkia neuloessa tuli mietittyä kaikenlaista, ja tajusinkin, että sukkien saaja on ollut ystäväni jo 29 vuotta! Sehän on melkoisen pitkä aika!

Sain tämän pitkään himoitsemani Verson Puodin Mummolan tuntu -joustocollegekankaan joululahjaksi. Olin jostain syystä aina aiemmin jättänyt kankaan aina ostamatta, kun sitä oli ollut myynnissä, ja harmitellut asiaa sitten jälkikäteen. Yhtenä joulukuisena aamuna kangas kuitenkin tupsahti Verson Puodin joulukalenterista alennukseen. Satuin juuri silloin olemaan äitini luona viemässä poikia hoitoon, eikä minulla ollut pankkitunnuksia mukanani. Hätä oli suuri, ja äiti lupautui ostamaan kankaan minulle – joululahjaksi. Koska gradun ensimmäinen osa (20 sivua) piti palauttaa tammikuun alussa, en ehtinyt joulukuun lopussa juuri ommella. Tämä onkin valmistunut tänään! Käsittämättömän nopeaa bloggausta tällä kertaa! Tämä on tehty samalla kaavalla kuin jättihapsutunika. Ensimmäisestä versiosta tuli kuitenkin kauhea makkarankuori massiivisella kauluksella. Siis kertakaikkisen hirvittävä. Muokkasin kaavoihin levennysosan sivuun ja leikkelin valmiin paidan alaosan uusiksi. Kyljissä on mustaa joustocollegea, helmassa edessä ja takana on mustaa resoria, kauluksessa on mustaa trikoota. Joskus kannattaa tehdä virheitä! Tämä on nyt ainakin sata kertaa parempi kuin alkuperäisessä mallissaan! Kaverina tunikalla on Niina…

Lue Lisää

10/14