Kesä ja kärpäset
Mikä sopisikaan paremmin yhteen kuin kesä ja kärpäset? Ärsyttävä kärpänen häiriköi minua senkin ajan, jona ompelin tätä paitaa! Olen aiemmin ommellut vähän erilaisesta kärpäskankaasta hameen ja nyt ompelin näistä pienemmistä kärpäsistä itselleni Nokian Neulomon paitaa mallina käyttäen kevyesti lepakkomallisen paidan. Jalassani olevat housut tuunasin viime kesänä. Housuissa on ihan mahtava yläosa, mutta lahkeet olivat alaspäin levenevät ja niissä oli kiinniommellut upslaakit. Lahkeet olivat myös repaleiset ja kantapäistä puhki kuluneet. Tein alkuperäisen malliset upslaakit näihinkin lahkeisiin, jotta alkuperäinen tyyli säilyisi. Kyllä näissä nyt kelpaa kärpästellä vähän viileämpinä päivinä, eikö?
Kierrätysfarkkua arkeen
Esikoinen aloittaa ensi tiistaina, eli ylihuomenna, eskarin! Mun piäni! Kävimme siis jo aiemmin tällä viikolla kirjakauppaostoksilla, sillä Vilho ilmoitti tarvitsevansa uuden kalenterin. Suomalaisesta kirjakaupasta löytyikin sopiva pupukalenteri ja sen kaveriksi ostimme Stabilon paketin, jossa oli neljä lyijykynää, kumi ja teroitin. Penaalia suunnittelimme yhdessä ja päädyimme tällaiseen kahden sauman penaaliin, johon aplikoin värikyniä. Vetoketjun Vilho valitsi itse, farkku on isänsä vanhoista housuista ja sisäkangas Marimekkoa. Samasta kankaasta olen aikoja sitten tehnyt Vilholle paidan, joka on aivan ehdoton lempipaita. Koska penaali olikin aika hauska ommeltava, tein niitä saman tien kolme! Yksi näistä menee vanhempainyhdistyksen arpajaisiin, yhden otan itse käyttöön. Ja sitten viimeisenä se perinteistäkin perinteisempi ompelus näin elokuussa. Kerhotossut. Vilholle suunnittelin uudet tossut, jotka eivät kuitenkaan saavuttaneet suurta suosiota. Vienona toiveena nimittäin esitettiin, että seuraavat voisi taas olla ”ne tavalliset”. Kolme kertaa muokkasin mallia, mutta ilmeisesti se on vain tämä malli, joka ei ylipäänsä miellytä häntä. Ihan kivasti ne kuitenkin näyttävät istuvan…
Kierrätysompelua
Tyhjensin keväällä vaatekaappiani, ja lähdön sieltä sai mm. Noshin trikoosta ompelemani paita, jossa oli liian tiukat hihat. En raaskinut heittää lähes käyttämättömäksi jäänyttä paitaa vaatekeräykseen, joten leikkasin paidasta Paapiin Myyrä-kaavalla pojalle 128-kokoisen paidan. Edes resoreita en purkanut, vaan asettelin kaavat paidalle niin, että resorit tulivat suoraan mukaan. Hihat olivat sopivasti juuri tuon kaavan kokoiset, joten en purkanut niiden sivusaumaa laisinkaan. Myös pääntien resori on purettu omasta paidastani ja siirretty tähän. Sen ompelu tuotti vähän tuskaa, sillä en viitsinyt yrittää tunkea sitä enää kantinkääntäjään. Melko kelvollinen siitä kuitenkin tuli. Paidan kaveriksi ompelin oranssit farkut. Nämä olivat aiemmin äitiysfarkut, mutta kun näille ei lähes neljän vuoden varastoinninkaan jälkeen löytynyt uutta käyttäjää, leikkelin nekin kokoon 128. Vilho on rakastanut yli kaiken oransseja Name Itin farkkujaan ja käyttää niitä yhä, vaikka nilkat vilkkuvat ja vyötärönkin täytyy jo olla vähän ahdas. Hän ottikin ilolla vastaan nämä uudet isommat oranssit – tai onarssit – farkut, vaikkei…
Lahjoja isoille ja pienille
Tuntuu, etteivät vuorokauden tunnit riitä mihinkään. Kirjallisuuden opinnot vievät kaiken vapaa-ajan, kun luettavaa on paljon ja lukemisen lisäksi pitää vielä kirjoittaakin paljon. Onneksi alkuvuonna ei ole vielä ollut juurikaan opintoja Raumalla. Sen sijaan flunssa on pyörinyt perheessämme nyt kolmatta viikkoa, joista kaksi olen ollut sairaiden lasten kanssa kotona saamatta yhtään mitään aikaseksi. Lopulta päivät tuntuvat kuluvan vain somen selailuun ilman mitään tuottavaa toimintaa. Keittiön sain maalattua lasten sairastelun aikana, ja siitä tulee jotain materiaalia, kunhan saan hankittua yhden avohyllyn ja laitettua kaikki tavarat paikoilleen. Neuloin Kotiliesi Käsityön 1/2017 mallilla pienen villatakin kummipojalleni – ja todella pieni siitä tulikin. Koko olisi pitänyt sittenkin olla 6-12 kk, sillä 0-6 kk:n koko oli heti kättelyssä pienehkö kolmen kuukauden ikäselle. Noh, onpahan söpö kuitenkin ja menee edes jonkun kerran päälle. Lanka on omien poikien villatakeista ylijääneitä jämiä, joista suurin osa on Novitan Woolia. Mallissa hihat ovat sileää neulosta, mutta innostuksissani unohdin taas kerran lukea…
Trashion-paita
Olin säästänyt vanhan puuvillapyjamani, joka oli revennyt takapuolesta, sillä ajattelin sen kelpaavan vielä uusiokäyttöön. Eräänä perjantaina ompelinkin sen ompeluryhmän perjantai-illan Trashion-tempauksessa pienempään kokoon. Vilhon paita on siis muokattu omasta vanhasta pyjamanpaidastani. Tämän ei ole tarkoitus olla yöpaita, vaikka itse en pääse siitä mielikuvasta eroon. JOS meille tulisi helteitä vielä tänä kesänä, tämä olisi oivallinen hellepaita. Lähes lähikuultavan ohut puuvilla on yksi kevyimmistä ja viileimmistä materiaaleista kuumalla ilmalla. Tänä kesänä olemme kyllä pärjäilleet hyvin collegetakeilla ja sadevarusteilla! Mutta vielähän tässä on kesää jäljellä.
Kierrätystä ja samistelua
Olen pitänyt sisarusten pukemista samanlaisiin vaatteisiin mielikuvituksettomuutena. Noh. Tässä sitä TAAS ollaan. Pojilla on nyt sitten lähes samanlaiset takit kevääksi. Molemmissa on sisällä oranssia tikkikangasta, välissä vatiinia ja päällä farkkua. Näihinkin kaikki tarvikkeet löytyivät ilmeisen loputtomista varastoistani. Olen ommellut tammikuussa jo lähes 10 metriä kangasta, eikä kaappi yhtään tyhjemmältä! Miten paljon sitä voikaan jemmata kangasta kotiinsa?! Tässä on vielä pitkä matka siihen, että kaikki kankaat mahtuisivat tuohon yhteen isoon vaatekaappiin. Molemmat takit on tehty Ottobren Against the wind -kaavalla. Isompi on kokoa 116 ja pienempi 92. Molemmissa on kasvuvaraa, mutta ovat hyvin käytettäviä jo nyt. Pienemmän takin farkkukangas on kokonaisuudessaan vanhoista Vero Modan bootcut-farkuista ommeltu. Kangas oli vielä todella siistiä, sillä farkkuihin repesi reikä melkein uusina, enkä sitten paljoa käyttänyt niitä paikattuina. Toisesta lahkeesta tuli etu- ja takakappale, toisesta hihat ja huppu. Tuulilista tuli vyötärökaitaleesta ja takataskut oli tarkoitus käyttää sellaisinaan, mutta ne olivat liian isot. Isompi takki on ommeltu…
Lahjaksi laukkuja
Ensimmäinen kassi on joululahja Vilhon perhepäivähoitajalle. Kangas on Ikeasta ja malli ruokakaupan muovipussista 🙂 Tämä toinen on kierrätyskankaasta anopilleni. Kangas oli alkujaan verhoina vessan kaapistojen edessä ostaessamme nykyisen kotimme. En kuitenkaan raaskinut heittää kangasta pois, vaikka se ei omaan makuun sopinutkaan. Uskoisin tämän olevan mieleinen anopilleni. Laukku on tehty Marimekon kassin mallia väljästi apuna käyttäen kaksinkertaisesta kankaasta. Pohjassa on tukikangas ja sisällä yksi tasku. Minun piti laittaa tähän magneettikiinnitys, mutta ompelin taskun vahingossa liian ylös, eikä magneetti olisi enää kunnolla mahtunut yläreunaan, joten jätin sen pois.