Paitamekko vapuksi
Paitamekko on minusta aina vaikuttanut aika kauhealta vaatekappaleelta, kunnes viimeisen Suuri Käsityö -lehti löytyi postilaatikosta. Ehkä inhoni on johtunut liiasta kauluspaitamaisuudesta, sillä en ole vielä löytänyt kauluspaitaa, jossa viihtyisin – ellen laske mukaan lukiossa käyttämääni 70-luvun miesten kauluspaitaa, jossa on kalvosimet hihoissa. Tässä paitamekossa ei kuitenkaan ole kauluksia, eikä edes hihoja! Mutta edessä on nappirivistö muistuttamassa paitamaisuudesta. Tämäkin kangas on jo jonkin aikaa odottanut kaapissa inspiraatiota. Kun ei ole tarvinnut mennä minnekään, niin myös ompeluinto on ollut kateissa. Nyt edessä on kuitenkin lähiopetukseen palaaminen, ja huomisesta lähtien pidän kaikki oppituntini taas lähiopetuksena – JEE! Tästä iloiuutisesta innostuneena sain jopa aikaseksi alkaa suunnitella uusia vaatteita kaappiini. Jostain syystä vanhat ovat nimittäin päässet koronavuonna mystisesti kutistumaan. Ne, jotka eivät ole kutistuneet, ovat virttyneet ja venyneet. Ilmeisesti trikoovaate ei enää kestä 20 vuotta, eikä edes kymmentä! Toki poikkeuksia löytyy, kuten kuvassa aluspaitana oleva H&M:n trikoo t-paita, jonka olen ostanut 90-luvun lopussa. Se on…
Apina ja panda sekä ohje taskun ompeluun
Ompelin tämän kauluspaidan jo joskus kesällä, mutta se jäi laittamatta blogiin, sillä väärä koko harmitti niin paljon. Näin tämän eteen valtavasti vaivaa, ja lopulta tämä oli pari kokoa liian pieni. Kaavat ovat Ottobresta (6/2015) ja malli on nimeltään Peter Pan. Malli on tosi kiva, mutta mitoitus on kyllä ihan hullu. Tarkastin kaavat huomattuani väärän koon, mutta olin kyllä piirtänyt ne oikein. Koko on siis 122, mutta paita on vain aavistuksen isompi kuin tässä postauksessa oleva koon 104 paita. Esimerkiksi hihat ovat noin sentin pidemmät. Mallissa pitäisi käyttää kevyesti joustavaa puuvillaa, ja minulla on joustamatonta, mutta silti esimerkiksi hihan pituus on aivan liian lyhyt. Isoveljen paidasta tulikin sitten pikkuveljen paita. Tämän paidan tein samalla kaavalla kuin leijonahupparin, mutta tästä tuli paljon suuremmanoloinen, sillä kangas on ohuempaa ja laskeutuvampaa, vaikka molemmat ovat joustocollegea. Tässä on siis selvästi liian pitkät hihat ja paita on kaiken kaikkiaan iso. Hupun sijaan tein tähän vain pienen…
Trashion-paita
Olin säästänyt vanhan puuvillapyjamani, joka oli revennyt takapuolesta, sillä ajattelin sen kelpaavan vielä uusiokäyttöön. Eräänä perjantaina ompelinkin sen ompeluryhmän perjantai-illan Trashion-tempauksessa pienempään kokoon. Vilhon paita on siis muokattu omasta vanhasta pyjamanpaidastani. Tämän ei ole tarkoitus olla yöpaita, vaikka itse en pääse siitä mielikuvasta eroon. JOS meille tulisi helteitä vielä tänä kesänä, tämä olisi oivallinen hellepaita. Lähes lähikuultavan ohut puuvilla on yksi kevyimmistä ja viileimmistä materiaaleista kuumalla ilmalla. Tänä kesänä olemme kyllä pärjäilleet hyvin collegetakeilla ja sadevarusteilla! Mutta vielähän tässä on kesää jäljellä.
Synttärit ja kooste huhtikuun lopusta
Huhtikuu oli kaiken mahdollisen tekemisen suhteen hirvittävän kiireinen kuukausi. Jotain ompeluksia ehdin kuvata, mutta mitään en ehtinyt enää puolivälin jälkeen blogata. Tässä siis kooste huhtikuun lopusta. Ensin Einon perusvaatetta: pari bodya ja collegehousut. Housut liittyvät ompeluryhmän Jussi-haasteeseen, jossa ompelukseen piti joka päivä lisätä uusi yksityiskohta. Tässä yksityiskohtia on jo neljä: resori, rypytys, reikä ja tasku. Kaksi ensimmäistä osaa jäi kuvaamatta. Ensimmäisenä tein ruskeat joustofroteehousut ja toisena pipon. Sitten vihreät. Vaaleanpunaisesta tykkäävä pupufani sai t-paidan. Tämä oli erittäin mieluinen 🙂 Samaan aikaan tein pikkuveljelle tämän ja itselleni vielä Nitorin limellä värjätystä Ikasyrin maxitähdestä paidan, joka jäi myös kuvaamatta…. Ja jottei aika kävisi pitkäksi, olen myös käynyt keittämässä kahvia Nousiaisten MLL:n perhekahvilassa maanantaisin 😉 Rakas Vilhoni täytti tässä kuussa 4 vuotta. Synttäreiltä ei muistettu juuri ottaa kuvia, mutta tällaisen paidan tein hänelle. Hän sai itse valita kankaan, ja iloisten värien ystävänä valinta oli Marimekon alekorista löytynyt puuvilla. Myös tämä on yksi Jussi-haasteen…
Juhlapanda
Voiko Viljamin pandoihin kyllästyä? Minä ainakin olen yhä näihin aivan rakastunut! Joulukuussa 1-vuotissynttäreitään viettävä Eino sai tällä kertaa pandoista melkein oikean kauluspaidan (Ottobre Iloinen kirahvi 6/2012) koossa 86. Miten pitkään, teenkö kauluspaidasta tästä joustocollegesta vai puuvillasta. Pandoja olisi löytynyt myös puuvillaisina 🙂 Päädyin kuitenkin joustocollegeen ihan vain käyttömukavuuden takia. Tikkaukset menevät vähän niin ja näin, mutta napinlävet ovat likimain täydelliset! Kyllä vanha rouva vaan osaa! Kovasti se (Husqvarna 2000) louskuttaa mennessään, mutta tulipa hienot ja tasaiset napinlävet. Housuissa (Ottobren Tiikeri 1/2013 muunneltuna) on valetaskut ja ommellut prässit. Mataloitin vyötäröä reilusti ja siirsin resorien pituutta lahkeisiin. On ihan käsittämätöntä, että mun ”vauvani” opettelee kävelemään (otti tällä viikolla ensiaskeleensa) ja käyttää kokoa 86!Ei se taida enää mikään vauva ollakaan! Osallistun tällä setillä Mallikelpoisen viikkohaasteeseen. Menkääs katsomaan muidenkin poikien viikon ompeluksia!
Ristiäispuuhailuja
Meillä juhlittiin eilen ristiäisiä. Itse päivänsankarista ei meidän kameraan osunut yhtään kuvaa (perhepotretteja lukuun ottamatta), mutta otamme ”viralliset” ristiäiskuvat tänään – tai lähiaikoina ainakin. Isoveli luonnollisesti tarvitsi uuden juhlapaidan. Se syntyi Viljamin puodin Hattarakekkereistä – kankaasta, johon rakastuin täysin. Kaavat ovat Ottobren (6/2011) Lumberjack koossa 104. Kuten yleensäkin, muokkailin kaavaa sopivaksi. Valenappilista on koko etukappaleen mittainen, kauluksesta jätin napin lopulta kokonaan pois, sillä paita ei olisi enää mennyt isopäiselle pojalle päälle. Itselleni hain Jätti-Rätistä liukasta trikoota ja valkoista neulosta, joista tein imetysmekon. Yläosa piti tehdä kahteen kertaan, sillä tissit eivät mahtuneet siveästi ensimmäiseen versioon 😉 Tämän päällä oli tarkoitus pitää höyhenenkevyttä villatakkia, mutta hikoilin riittävästi ihan vain tässäkin. Sitten kahvipöytään, jonka antimet ovat myös kotitekoisia. Vasemmalta lähtien ensimmäisenä on parmesankeksejä, sitten lihavoileipäkakku, kalakakku, täytekakku, siskoni leipomat taatelikeksit ja lopuksi sydänpiparit. Myös sydänpiparit saivat glitterihehkun päälleen kuten täytekakkukin. Täytekakun ohje on Kinuskissan kirjasta, ja kakun päällä on ihan ensimmäistä kertaa vaahtokarkkikuorrute.…
Isojen poikien kesäsetti
Koska sitteriin meni kangasta paljon vähemmän kuin kuvittelin, minulle jäi puuvillaista autokorjaamoa vielä yllin kyllin jäljelle. Päätin heti, että teen sitä Vilholle jotain kesävaatetta. Ensin ajattelin housuja, mutta sitten totesin, että kirjavat housut ovat vähän haastavat, kun enin osa paidoistakin (ellei kaikki) on enemmän tai vähemmän kuviollisia. Lopulta kankaaksi valikoituivat samat kankaat kuin sitteriinkin, eli Majapuun autokorjaamopuuvilla ja mummin perintölakana. Ompelin paidan ja housut melkein valmiiksi äitini ompelukoneella, kunnes erään ompelusession päätteksi ompelukone päätti syttyä palamaan. Lieskat eivät lyöneet ulos asti, mutta savu oli sankka – ja pahanhajuinen. Jouduin siis pitämään vähän taukoa ja jatkamaan työtä omalla koneellani kotiuduttuamme reissusta. Viime yönä sitten ompelin tämän kasaan ja nepparit löin taskuihin kuudelta aamulla, sillä kahdeksalta lähti bussi kotoa kohti Turku, josta suuntasimme junalla Helsinkiin ja Korkeasaareen. Parasta tässä setissä on se, että Vilho tykkää siitä valtavasti! Housujen reisitaskuista tuli sääritaskut, kun en löytänyt lahjekappaleiden kaavoja, enkä tiennyt oikein mihin korkeudelle olisin…