Käsityökasvatuksen ompelukurssin töitä
Avauduin käsityökasvatuksen ompelukurssista jo aiemmassa postauksessani. Sain nyt kuitenkin kuvattua kaikki harjoitukset ja varsinaisen kurssityön, joten en enää enempiä avaudu kurssin hyödyllisyydestä! Tälle viikolle sattui juuri Vaatevallankumous, joten tulostin kuvauksiin itselleni I made my clothes -lapun. Kaikki kuvassa näkyvät vaatteet ovat itse tekemiäni. Sitten niihin käsityökasvatuksen harjoitustöihin. Meille opetetaan teoriakursseilla kokonaisesta käsityöstä, joka tarkoittaa kokonaista käsityöprosessia suunnittelusta valmiiseen lopputuotteeseen. Tämä ideaali toteutuu kurssitöissä heikosti tai ei lainkaan. Harjoitustöitä varten saimme tarkat ohjeet ja niukan valikoiman useimmiten yhteensopimattomia kankaita. Collegehousuja en viitsinyt tehdä koulun kankaista lainkaan, sillä kankaat olivat niin kauheita. Nämä pussukat tein koulun kankaista, sillä olisin joka tapauksessa joutunut maksamaan kurssista parinkympin materiaalimaksun. Ensimmäisenä harjoituksena oli lorupussin ompelu. Tarkoituksena oli harjoitella kanttinauhan käyttämistä, paikkataskun ompelua ja ehkä jotain muutakin – tai sitten ei. Tämä pussi on ohutta puuvillaa ja tasku on mustaa farkkua. Tästä tuli minusta oikein kiva, eikä meidän lapsilla mitään lorupussia ollutkaan ennestään. Kukahan vielä tekisi tämän…
Joululahjoja omin käsin
Tein tänä vuonnakin suuren osan lahjoista itse. Osa näistä oli toiveen mukaan tehtyjä, osan päätin ihan itse. Kummipojalleni neuloin toiveen mukaisesti harmaan pipon. En halunnut siitä ihan samanlaista kuin edellisestä, joten tein tähän epäsymmentisiä raitoja. Koska pipo yksinään olisi kuitenkin ollut hiukan ankea, neuloin myös kirjolapaset sen kaveriksi. Lapasissa on erikoisominaisuus: niissä on reikä etusormen kohdalla, joten niitä ei tarvi riisua, jos haluaa vaikka vähän selata puhelinta! Lankana on Novitan Suomivilla ja käytössä oli puikot nro 3. Idea pipon raitoihin on napattu Unikuun terapiahuone -blogista. Lapasiin ei ollut ohjetta. Toiselle siskonpojalle aloin myös neuloa lapasia, mutta ne eivät ehtineet jouluksi valmiiksi, joten ompelin Tehtaamon ohjeella villarukkaset lapasten sijaan. Näissä on sisällä fleece eikä mitään erityisominaisuuksia, sillä joulu alkoi jo kolkutella ovelle! Veljentytär sai lahjaksi Vimman trikoosta ommellun tunikapaidan, jossa on mallinmukaiset (Shy Eyes, Ottobre 6/2016) silityskalvokuviot edessä. Tilkuista syntyi vielä rusetti, jonka liimasin mustaan hiuspantaan. Paidasta unohtui helman frilla, mutta…
Kesä tuli, lumi suli
Ensimmäisen kesäisen viikon kunniaksi viimeistelin jo jonkin aikaa lähes valmiina olleet shortsit ja ompelin pojille lippapipotkin. Housujen kaava on Ottobren 3/2016 Trick. Malli oli todella mukavan kapea ja istui hyvin ihan sellaisenaan. Kivat ja helpot kesähousut! Housujen kangas on ostettu Majapuun avoimista ovista joulukuussa, ja se on joustavaa ohutta collegea. Pala ei riittänyt enää pienempien housujen vyötärökaitaleeseen eikä lahkeensuihin, joten niissä on vihreää resoria. vyötärökaitaleen sisään pujotin kuminauhan. Isommat ovat kokoa 122 ja pienemmät kokoa 98. Ryhmä Hau -kankaan ostin Kankaamon Raision liikkeen viimeisenä aukiolopäivänä. Lippikset syntyivät sillä välin, kun influenssasta toipuvat pojat katsoivat Ryhmä Hau -dvd:tä. Paita tulee jälkitoimituksena. Lippikset on ommeltu Noshin lippapipon kaavalla. Einolle laitoin harmaan lipan, jotta erottaisin lippikset toisistaan. Isompi on nimittäin kokoa M ja pienempi kokoa S.
Pipo miehelle
Ihanaa neuloa tällaisia pieniä ja nopeita juttuja taas todella pitkästä aikaa! Tämän pipon ohjeen löysin Suuri Käsityö -lehdestä jo viime vuoden lopulla. Ostin jossain vaiheessa jo langatkin valmiiksi, mutta tämä siirtyi aina muiden neuleiden takia myöhempään. Lopulta sain pipon aloitettua, kun mieheni murehti kadonnutta pipoaan. Toivottavasti tämä kelpaa, vaikkei olekaan musta! Lanka on Novitan langaksi yllättävän pehmeää Suomivillaa. Onneksi sitä jäi vielä reilut kaksi kerää, joten saan sitä jotain itsellenikin. Pipo oli haastava kuvattava, kun tiesin, etten saa siitä kuvaa mieheni päässä. Instaan päätyi jo kuva, jossa pipo on imurinvarressa. Nyt tuolla alla on sopivankokoinen vispauskulho! Ohjeesta kannattaa huomioida sen verran, että siinä on muutama hassu virhe. Tuossa kohokuviossa EI neulota 30 oikein ja nosteta sitten vasta silmukkaa vaan neulotaan 3 ja nostetaan sitten yksi. Sama kymmenlukuvirhe toistuu muissakin kohdissa. Ja tuolla lasipurkissa on muuten Kloritella valkaisemani kävyt, joista ei todellakaan tullut edes kovinkaan vaaleita, valkoisesta nyt puhumattakaan!
Ihan omaa kangasta!
Näin syksyllä Facebookissa mainoksen Vakka-Suomen kansalaisopiston Neulekankaan suunnittelu ja valmistus -kurssista. Mietin asiaa hetken ja ilmoittauduin heti, kun sain kuulla, ettei yhden kerran poissaolo haittaa kurssin suoritusta. Kurssi oli nimittäin keskiviikkoiltaisin aivan kuten omakin opistokurssini. Etukäteen suunnittelemani malli ei aivan suorilta käsin sopinut neulekankaaksi, sillä vanhahko laitteisto asetti omat rajoituksensa. Mm. värejä sai olla vain kaksi, ja kuvion koko oli myös rajattu. Kuvioksi valikoitui Vilhon idea, jäävuoret. Sommittelin vuoret raporttiin niin, että kuvio tuntuisi jatkuvalta. Vuoret jäivät kokorajoituksen vuoksi pieniksi, mutta olen silti erittäin tyytyväinen kankaaseen. Kaikkien neulosten materiaali on villa. Oma suosikkini näistä on ehdottomasti tummanharmaa versio. Keväällä olisi tulossa uusi kurssi, ja kyllä houkuttelisi osallistua taas! Seuraavaksi voisikin tehdä puuvillaneulosta. Testipaloista ompelin jo pipon ja lapaset. Käsineissä kuosi olisi voinut olla toisin päin, mutta kelpaavat kyllä näinkin. Molemmissa on trikoovuori, ja kaavat ovat omiani.
Luppakorvainen pupu
Ihan jokaiseen hyväntekeväisyystempaukseen en ole ehtinyt osallistua, mutta nämä eri syöpäjärjestöjen keräykset ovat sen verran lähellä sydäntä, että niihin koitan mahdollisuuksien mukaan tehdä jotain. Tällä kertaa tein Sylva ry:n hyväksi järjestettyyn huutokauppaan tällaisen karvakorvapipon. Mallin pipoon piirsin itse. Päällisen karvan sain kaupanpäällisenä ostaessani yhden toisen kankaan ja vuorin college löytyi omista (lähes loputtomiksi toteamistani) varastoista. Korvien kohdalle ompelin tilkut PUL-kangasta tuulensuojaksi. Ihanan pupupipo lähtee lähipäivinä postitse uudelle omistajalle. Toivottavasti se on mieluinen ja sopiva 🙂
Väri-ilottelua talvipäivään
Ehkä tämä paita ei ole maailman edustavin, mutta ainakin se on mukava! Raitapaita syntyi ex tempore Saumanvaran perjantaiveivissä tribuuttina Noshille. Jos minulla olisi sopiva myyntikanava (lue: paljon lapsellisia tuttavia tai työkavereita) ja tarpeeksi rahaa aloituspakettiin, alkaisin kotimyyjäksi. Nyt pitää tyytyä pelkään ostamiseen. Paidan raitakangas ja resori on Noshin, vetoketju omista varastoista. Kaavana tuttu ja turvallinen Stormy Blue Ottobresta. Vetoketju mahdollistaa myös imetyksen. Kuvittelin pärjääväni jo ilman imetyspaitaa, mutta onhan se vaan järkevässä vaatteessa helpompi hoitaa, vaikkei ihan joka tunti enää tarvikaan kaivaa eväitä esille. Laitoin eilen myyntiin tämän Paapiin vihreän kankaan, mutta yöllä minulle tuli visio, jonka heti aamulla pienimmän mentyä unille toteutin! Pipon kaava on Mallikelpoisen ohjeella piirretty, ja tosi hyvä! Pidensin sitä hiukan ja tein sen kaksinkertaisena taitteelta yhdellä sivusaumalla. Sivulle rypytin pitsinauhasta ruusukkeen, joka ei todellakaan ole mun tyyliäni, mutta näyttää SILTI hitsin hyvältä! Loppu kangas kului tuubihuiviin, jonka mitoitin riittävän jämptiksi, jotta se myös lämmittäisi, eikä…
Pipoja pampulalle
Havahduin tässä hetki sitten akuuttiin pipopulaan. Olen onnettomasti kadottanut Einolle sopivan Ruskovillan kypärämyssyn, joten en tee oikein mitään noilla neulotuilla pipoilla (joita olisi pilvin pimein). Neulotut villapipot toimivat vaunuissa nukkuessa, mutta eivät oikein muuten. Piirsin siis kaavat vanhasta Kivat-piposta ja tein kaksi uutta myssyä sen mallilla. Ensimmäinen on päältä velouria ja sisältä collegea. Korvien kohdalla on tuulisuojat (pul-kangasta) ja edessä on resori. En tikannut tätä, joten vuori kurkistaa välillä näkyviin… Tästä unohtui myös solmimisnauhat, mutta koko on niin jämpti, että tämä pysyy hyvin päässä ilmankin. Toinen – tai oikeastaan ensimmäinen – on vähän väljempi. Päällinen on joustocollegea ja sisällä on merinoribbiä. Tässäkin on tuulisuojat korvilla. Merinovilla oli sen verran venyväistä, että se kääntyi reunalta ulos, joten tikkasin sen tasaisesti näkyviin. Tää on söpö 🙂 Kuvissa Eino koittaa kuikuilla valokuvaajaäidin ohi Pikku Kakkosta! Silmärähmäkin jäi näemmä putsaamatta. Kuukauden päästä meillä on puhelinaika silmälääkärille. Jospa vihdoin saataisiin tuo vaiva hoidettua. Sain tuossa…
Meidän Boo-klubben
Loppu Sari Ahokaisen Boo-kankaasta pääsi omien poikien vaatteiksi. Pienempi sai Ottobren (1/12) Bert-mallilla koossa 68 bodyn ja pipon samasta lehdestä. Tein tähän myös ihan ensimmäistä kertaa neppilistan eteen ja totesin pelänneeni aivan turhaan sellaisen tekemistä. Siitä tuli todella yllättävän siisti! Jos vielä joskus saisin nuo kanttaukset menemään yhtä hienosti.. Kantinkääntäjää en ole yhdistelmäkoneeseeni (Huskylock S21) löytänyt. Facebookin Saumanvara-ryhmän innoittamana langoitin peitetikkikoneeseeni ensimmäistä kertaa yhden neulan peitetikin – olen rakastunut! En taida enää käyttääkään kanttitikkauksiin muita ompeleita! Hihoihin tein pitkät taitokset, jotta bodya voi käyttää jo nyt, kun hihat kääntää. Isoveli sain täyden kotoilusetin. Kaavoiksi nappasin ennestään kotoa löytyneet Ottobren (6/2011) Lumberjack koossa 104 ja sivusaumattomat housut, joiden alkuperä on hämärän peitossa. Nämä ovat noin koko 110. Minulla oli näistä piirrettynä koot 98, 104 ja 116. Piirsin noiden avulla puuttuvan välikoon. Pipo on samaan tyyliin tehty kuin kummipojan pipokin. Tein pipon Sylva-huutokauppaan, mutta olin myöhässä, eikä se ehtinyt mukaan. Se…
Pöö pöö!
Sari Ahokaisen Boo-kangas kotiutui meille jo jonkin aikaa sitten, mutta koska yksiväriset kankaani olivat loppu, se joutui odottelemaan hetken ompeluvuoroa. Tämä setti valmistui syntymäpäivälahjaksi 7 vuotta täyttävälle kummipojalleni. En vielä saanut enempää palautetta, mutta ei nämä ainakaan suoraa tuomiota saaneet. Koon pitäisi olla oikea, sillä se on samalla kaavalla (olen onnellisesti unohtanut millä) tehty kuin sopivaksi todettu joululahjapaita. Yksiväriset trikoot on Royal-tuotteelta, pipon musta fleece Jätti-Rätistä. Itse tykkään näistä kovasti 🙂 Omille pojille on vielä luvassa omat setit tästä (toivottavasti) lähipäivinä.