Rakkaudella tehty, ylpeydellä pidetty
DIY Stories -blogissa oli elokuussa haaste, jossa tarkoituksena oli tehdä kooste niistä omatekoisista vaatteista, jotka ovat päätyneet vakituiseen käyttöön. Aloin selata blogiani ja löysin kuvista paljon suosikkejani. Ensimmäinen on villakankainen jakku, jonka olen ommellut oletettavasti joskus 1990-2000-luvun taitteessa. Olen käyttänyt tätä todella paljon. Kuvaa tästä ei ollut, sillä en tosiaan pitänyt tuolloin blogia. Oman domaininikin (riinu.net) rekisteröin vasta vuonna 2006, tosin ”kotisivut” minulla oli ollut jo paljon aiemminkin, mutta ne eivät liittyneet käsitöihin millään tavalla. Jakku tosiaan mahtuu minulle yhä, vaikka kovin paksuja vaatteita ei sen alle mahdukaan! Vähän nuo alimmat napit kiristävät, mutta se lienee ymmärrettävää, sillä jakku on vähintään 15 vuotta vanha. Käänteet on helmaa lukuun ottamatta ommeltu koneella, mitä en enää tekisi, mutta kyllä tämä kelpaa silti yhä käyttöön. Alla oleva kuva pääsi mukaan tuon pipon vuoksi. En muista, milloin neuloin sen, mutta sekin on ollut käytössä varmaan jo vuosikymmenen. Pipo on pesujen myötä huopunut vähän, ja…
#blogisitarina eli minun blogini tarina
Blogini tarina alkoi jo vuoden 2010 heinäkuussa, kun perustin blogin käyttäen alustana WordPressiä. Aloin tuolloin myös odottaa esikoistani, enkä usko näiden kahden kahden asian olleen täysin toisistaan irrallisia, vaikken raskautta blogin ensimmäisissä postauksissa mainostanutkaan. Vasta marraskuulta 2010 löytyy ensimmäinen vauvan tarvikkeisiin liittyvä kirjoitus. Alkujaan blogini oli kai tarkoitus olla jonkinlainen nettipäiväkirja tai life style -blogi. Ensimmäiset bloggaukseni ovat aiheiltaan sekalaisia. En oikeastaan tiennyt, lukiko kukaan muu kuin omat tuttavani kirjoituksiani. Minulla oli raskausaikana lennokkaita suunnitelmia äitiyslomalle alkaen loistavasta ja aktiivisesta äitiblogista käsityöyrittäjyyteen. Vauvablogia en saanut ikinä aikaseksi, enkä jaksanut äitiyslomalla ommella juuri mitään edes omiin tarpeisiin. Itse asiassa blogin hiljaisin kausi ajoittuu juuri esikoisen syntymän jälkeiseen aikaan. Olin väsynyt ja masentunut, vauva oli vaativa. Kumpikaan meistä ei nukkunut sen enempää päivällä kuin yölläkään. Minulla ei juuri ole muistikuvia ensimmäisistä kuukausista vauvan kanssa, ja ne vähät, joita on, unohtaisin melkein mielummin. Alla oleva kuva kertoo mielestäni enemmän kuin sata sanaa.…
Haaste
Sain tämän haasteen Roudan Murusia -blogin Rouva Roudalta, Toivon taimia -blogin Päiviltä ja Pesä puussa -blogin Tiinalta 🙂 Tämän pienen palkinnon tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, jolla on alle 200 lukijaa. Ohjeet:1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään. 2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen. 3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille. 4. Heidän pitää valita 11 bloggaaja, jolla on alle 200 lukijaa. 5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut. 6. Ei takaisin haastamista. Sitten aloitetaan! 11 asiaa itsestäni: 1. Olen temperamentisempi kuin äkkiseltään kuvittelisi.2. Olen ikuinen opiskelija ja rakastan kirjojen hajua.3. Rakastan myös vanhoja tavaroita, joissa näkyy vuosikymmenet ja käytönjälki.4. Kotonamme on valtavasti viherkasveja.5. Minuun iskee joka kevät talonrakennuskuume.6. Minulla on tatuointeja, mutta lävistykset olen antanut kasvaa umpeen äitiyden myötä.7. Minulla on tallessa (itse uutena ostamiani) kankaita ja tilkkuja 90-luvulta asti. 8. Kuten edellisestä voi arvata, minun on todella vaikea luopua juuri mistään.9.…