Virikematto jämäpaloista
Koska kaupan vauvoille tarkoitetut puuhamatot olivat minusta aivan kohtuuttoman hintaisia, ajattelin, että äkkiäkös minä sellaisen itsekin teen… No, eihän se ihan äkkiä käynyt, mutta tuli siitä sentään valmis 🙂 Kooltaan tuosta tuli aivan valtava, 105 x 90 cm. Kirahvikankaan ostin Jättirätistä, muut osat on tehty tilkuista ja vanhoista lakanoista. Pohjana koko matossa on vanha täkki, jonka päällä on keskiosassa sentin ja reunoilla kahden sentin paksuinen vanulevy. Reunojen kangas on mummin vanhasta lakanasta, siniset tyynyt ovat vanhasta tyynyliinasta. Toisessa lyhyessä reunassa on lenksuja, joihin saa kiinnitettyä leluja. Pitkillä sivuilla on nepparit, joihin saa kiinnitettyä kaaret, joista saa leluja roikkumaan maton yläpuolelle. Kaaria tosin ei vielä ole, koska sopivaa taipuisaa putkea ei ole vielä ehditty löytää. Lopulta tuosta tuli kyllä mun mielestä aika paljon hienompi kuin jossain vaiheessa arvelin.. 🙂 Toivottavasti Vilho sitten jossain vaiheessa viihtyy siinä. — — — — Muoks.Kyllä matolla on viihdytty 🙂
Pupuja, pupuja!
En millään jaksanut odottaa siihen, että tämä pupuprojekti olisi valmistunut, joten tässä vähän esimakua tulevasta.. 🙂 Aloin neuloa näitä tuossa joulun jälkeen, vaikka alkuperäisen idean olinkin saanut jo joskus syksyllä Lankabaarin blogista. Puput valmistuivat muutamana iltana telkkaria katsellessa, mutta sain ne täytettyä vasta tänään. Alkuperäinen ohje jäniksiin on täällä. Yksi on joukosta poissa, sillä keltainen pupu on vielä vailla korvia. Lopuksi puput on tarkoitus koota mobileksi Lankabaarin blogin kuvien tapaan. Ripustusrinkulaa tai nauhoja en ole vielä ehtinyt hankkia, mutta onhan tässä vielä huhtikuuhun asti aikaa 🙂 Ja itse asiassa jonkin verran vielä senkin jälkeen, jos nyt ihan järkevästi ajatellaan.. Tänään posti oli tuonut pitkään odotetun pakettikortin. Tai pitkään ja pitkään – päätös äitiyspakkauksesta tuli viime viikon maanantaina.. Olinhan mä nuo kamppeet nähnyt jo Kelan sivuillakin, mut olihan se ihan eri asia hypistellä niitä käsissä 🙂 Värivalikoima oli ainakin mun mieleeni, ei mitään violettia 🙂 Nyt pitää vain odotella lipaston valmistumista,…