No niin. Taikametsähupparini on lopultakin valmis. Eihän tästä tullut lainkaan sitä, mitä tästä piti tulla, mutta monen mutkan kautta syntynyt lopputulos on enemmän kuin mieleinen!
Taikametsäkangas on joustofroteeta ja siinä mielessä uniikkia, että sitä on teetetty Facebookin Ompeluelämää-ryhmän toimesta kaiken kaikkiaan 600 metriä, josta jokaisella ryhmässä riittävän pitkään olleella oli oikeus ostaa (ainakin toisella kierroksella vain) yksi metri. Alkujaan kuvittelin ompelevani taikametsämetristäni täysvuoritetun hupparin. Tein koeversion, muokkasin kaavat sopiviksi ja totesin sitten, että eihän tuollaista voi ommella metristä kangasta. Palasin lähtöpisteeseen.
Sitten eräänä päivänä törmäsin Ompeluelämää-ryhmässä ihanaan hupulliseen liivihameeseen. Liivihame on ommeltu laulukalajoustofroteesta (jota minultakin löytyy nyt varastosta), mutta samasta blogista löytyy mallista versio taikametsäkankaallakin.
Tein siis ensimmäisen version hihattomana. En tiedä, mikä siinä mättäsi, mutta se ei ollutkaan ihan sitä, mitä olin kuvitellut. Selailin taas vaihteeksi Ompeluelämä-ryhmän kuvia ja törmäsin kuin törmäsinkin lyhythihaiseen huppariin! Ja siinä se oli! Purin hihansuiden kanttaukset, kaivoin kaavakansiostani sopivankokoiset hihankaavat ja leikkelin jäljelle jääneestä kankaasta pienet hihat.
Hupun vuorina on ihanaa, tätä varten hankittua leijonainterlockia. Resorikangas on Jätti-Rätistä. Taskun tikkauksessa näkyy, että se on useampaan otteeseen ommeltu. Ensimmäinen ompelukoneen kaksoisneulalla ompelemani sauma oli liian kireä, ja jouduin purkamaan sen. Resorien tikkaukset on kaikki ommeltu ompelukoneella.
Vastaa käyttäjälle Julia / Miiinullekko Peruuta vastaus