Tekijä: Riinu
-
Hyvää joulua!
En tiedä, miksi alkujaankaan ostin keltaisen Käpyseni-joustofroteen, sillä en koskaan pitänyt siitä. Värikin oli kylmä keltainen, joka ei lämmitä minua pätkän vertaa. Jouluompelusten lomassa löysin kankaan ja mietin, miltä se näyttäisi värjättynä. Kotoa löysin yhden paketin Nitron punaista väriä ja päätin kokeilla. Ei kangas nyt minusta paljoa rumemman värikseksikään voinut enää muuttua. Kun nostin kankaan…
-
Omenankukkia
Piirsin tämän omenankukan alkujaan Ompeluelämää-ryhmän kuosikilpailua varten, mutta en koskaan saanut sitä valmiiksi. Nyt kuitenkin keksin käyttötarkoituksen tälle. Olen pitkään ajatellut blogin olevan kylmä ja kolkko, mutta en ole saanut aikaseksi tehdä mitään asialle. Nyt sitten joulun kunniaksi blogini sai näin ihanan keväisen ilmeen 🙂
-
Raa raa!
Yksi Vilhon ensimmäisistä oma-aloitteisista sanoista oli Raa Raa, kun telkkarista tuli yllättäen Raa Raa -leijonapiirretyn tunnusmusiikki. Siispä päätin, että hän saa joululahjaksi leijonapaidan! Piirsin leijonan nettikuvan perusteella ja trikoopalat löytyivät tilkkalaatikostani. Harkitsin pitkään itse paidan kankaita, mutta lopulta voiton vei muistaakseni Myllymuksuilta joskus ajat sitten hankittu raitajersey. Ruskean jerseyn hankintapaikkaa en muista, resorit ovat Hannan…
-
Vaaleanpunaista terapiaa
Tänään oli surullinen olo. Mikäs auttaisi ikävään oloon ja päivään paremmin kuin ihana vaaleanpunainen kukkamekko? – Ei mikään! Niinpä menin ja ompelin sellaisen. Ostin pehmeän ja joustavan babycord-sametin joskus syksyllä Raision Linnan Kankaasta. Onneksi tajusin ommella sen nyt, kun siitä vielä sai jotain. Kankaasta ei nimittäin jäänyt jäljelle kuin pari pientä suikaletta. Vaikka tavoistani…
-
Lumitähtiä
Silmiini osui tuossa yksi päivä Unikuun terapiahuoneen jakama linkki, jonka takaa löytyi tämäntyyppisiä huopatähtiä/kukkia. Tein ensin tuon oikeanpuoleisen, mutta sakarat ovat kovin heiveröiset. Kuusisakarainen on selvästi tukevampi, ja onhan se kauniimpikin 🙂 Näitä tarvii kyllä varmaan tehdä vielä muutama lisää! Ihanaa välipalapuuhailua tällainen pieni askartelu, kun ei enää tarvi noita pitsejäkään virkkailla.
-
Vadelmia ja mustaa pitsiä!
Näin tämän ihana tunikan ja sain vision. Kaavojen pohjana käytin aiemmin ompelemani tunikan kaavaa. Pituutta lisäsin niin paljon kuin kankaassa oli mittaa ja rintojen alle lisäsin poikkisauman ja sisäänotit. Poikkisauma tuli kuitenkin väärään kohtaan, liian alas. Ainoana ratkaisuna ongelmaan näin pitsin, mustan pitsin. Koska minulla ei ole pitsejä, päätin virkata sellaisen. Mikäs sen kätevämpää? Erityisesti,…
-
Tuplasti paitoja yksille housuille
Ensin oli ajatus punaisista housuista, jotka sopisivat merirosvopaidan kanssa. Ompeluhuoneessa silmiini osui ihana velour, joka myös sopi täydellisesti punaiseen joustikseen. Sitten muistin, että ostin punaisen joustiksen Fabriinalta erityisesti autokorjaamopaitaa varten. Tällainen soppa siitä sitten syntyi: Ostin sieniretkivelourin Seliasta lokakuun alkupuolella. Siitä lähtien olen pyöritellyt ja siirrellyt sitä laatikosta toiseen. En sittenkään rakastunut tähän kankaaseen kankaana.…
-
Hurrrjille Merrrirrrosvoille!
Toivottavasti merirosvopaita ei ole liian lapsellinen 5-vuotiaalle kummipojalleni. Paketista ei edes tule pehmeä, kiitos puuseppämieheni, joten voi olla, että se jopa avataan ihan mielellään 🙂 Ajattelin nyt periaatteistani poiketen paljastaa tämän joululahjan blogissa, vaikka säästänkin muut jouluun. Tähän pakettiin tulee muutakin mukaan, joten se ei nyt ole niin tarkkaa. Toinen paita on siis kokoa 122…
-
Vähän kesää keskelle talvea
Tein Vilholle joskus aikoja sitten Metsolan joustofrotee-Blossomista haalarin, jonka jälkeen kangasta jäi vielä suikale jäljelle. Kuvittelin alkujaan tekeväni siitä itselleni paidan, mutta eihän se sellaiseen riittänyt. Ei oikein huvittanut alkaa tehdä siitä mitään enää Vilhollekaan. Kangas siis jäi marinoitumaan laatikkoon. Eräänä marraskuisena päivänä näin kuvan tästä ihanasta mekosta Facebookin Ompeluelämän seinällä. En raaskinut heti leikellä…
-
Mutkamötkylämatto
Minä jo mietin tämän valmistuttua, että jaahas, kai se on pakko purkaa ja virkata uusiksi. Eihän siitä tullut lainkaan sellainen kuin piti. Reunat mutkittelevat, eikä keskikohdan reikäkuviokaan tullut keskelle. Kooltaan tuo on liian pieni, eikä se kovin kauniskaan ole. Vaan sitten päätin, että jospa kokeilen sitä uudelle paikalle, eri huoneeseen kuin alkujaan. Ja kas, sehän…