Perusvaatetta eskarille
Tein Vilholle muutamia uusia vaatteita eskaria varten. Ensimmäisenä valmistui Poutapukimon joustocollegesta paita Mekkotehtaan Kahden-paidan kaavalla koossa 134. Olen enemmän kuin tyytyväinen tähän. Sen ompelu onnistui hyvin ja kaava oli juuri sopiva. Housut on tehty Paapiin kaavakirjan Repo-kaavoilla myös koossa 134. Tykkään kaavasta kovasti, sillä malli on mukavan kapea olematta tiukka, mutta housut pysyvät kuitenkin meidän hoikilla pojilla päällä ilman suurempia kaavamuutoksia. Resorit ovat sateenkaariraitaa, housut muuten punaista joustocollegea. Takana on taskut ja vyötäröllä nyöri. Kylmiä syysaamuja varten aloitin jo keväällä villatakin neulomisen. Lanka on Lankamaailman alelaarista löytynyttä todella pehmeää merinoa. Toivottavasti Vilho pystyy pitämään tätä. Ainakin se oli juuri sopivankokoinen. Valokuviin poikaa ei enää tahdo saada, joten täytynee tästä lähin tyytyä näihin tasokuviin. Lanka kului todella tiukille. Kuvassa näkyy kaikki jäljelle jääneet langat. Sinistä oli niin vähän, etten uskaltanut lähteä neulomaan kaitaleita etureunaan, joten päätin ommella napituskaitaleen tilalle vetoketjun. Tämä on tehty jollain Suuren Käsityölehden mallilla 10-vuotiaan kokoon, sillä tällä…
Tilkuista haalariksi
Eilen tulivat myyntiin Majapuun uudet merinot, mutta kerrankin olin fiksu ja tarkastin, mitä minulla oli jäljellä viimevuotisista. Kaapista löytyi pieni Eurokankaan muovipussi, joka oli sullottu täyteen merinoa. Sinistä jääkarhua oli yllättävän paljon, lähes täysi haalarin mitta, ja muitakin riittävästi. Jätin siis uuden tilauksen napsuttelematta ja ompelin saman tien kaipaamani villahaalarin. Hihat leikkasin kolmeen kertaan. Esimmäiset hihansuut olivat turkoosit ja liian lyhyet. Tajusin vasta ompeluvaiheessa, että unohdin lisätä niihin jääkarhukankaasta uupumaan jääneen mitan. Leikkasin siis uudet palat ja ompelin ne paikoilleen. Tuijottelin haalaria hetken. Siitä tuli sirkusolo. Ihan kauhea. Purin turkoosit hihansuut pois ja leikkasin tilalle vielä näitäkin pidemmät ja leveämmän palat mustavalkoraidallisesta merinosta. Ja kyllä. Näin tämä on niin täydellinen kuin paloistani oli mahdollista saada. Jopa vetoketju on luonnonvalkoinen kuten jääkarhut ja raidatkin! Kuten arvata saattaa, kaavoina on taas Ottobren Indian Elephant. Pidensin nyt kuitenkin haaramittaa melko reilusti, jotta haalari ei jää heti ahtaaksi. Muutoin merino antaa sen verran paljon…
Nallehaalari
Tämä vauva onkin suureksi yllätyksekseni ihastunut vaunuissa nukkumiseen, ja nyt, kun ulkona nukkuminen on päivittäistä, alkaa noiden villatakkien ja hihattomien haalareiden pukeminen ja riisuminen vähän rasittaa. Yksiosaisen haalarin kanssa pääsee niin paljon helpommalla. Mustia jäänalleja oli vielä jäljellä kuten raitainterlockiakin, ja Myllymuksuilta tilasin kakkoslaatuista ohutta mustaa neulosta tämän vuoriksi. Haalari on siis kaksinkertainen. Mustaa pukua piristämään laitoin oranssin vetoketjun ja kantin. Kaavana on Ottobren Nukkumatti koossa 68 (6/2012), mutta pidensin hihoja ja lahkeita reilusti. Ne ovatkin nyt todella reilun mittaiset, mutta eivätpähän ranteet tai nilkat ihan heti vilku 😉
Villaa veljeksille
Rakastuin välittömästi jäänalleihin, eikä ihastukseni ole vielä lainkaan laantunut. Isoveljen paita on Ottobren mallilla Beagle Boy (4/2013). Paidan kaavaa muokkasin sen verran, että hupun tilalla on (täydellisesti onnistunut) piippukaulus. Pikkuveljen body on Kisuliini (6/2012) ja potkuhousut Crawler (4/2013), molemmat koossa 62. Villat ovat Majapuulta ja Pehemiältä. Isi sai joululahjansa vähän myöhässä – viime perjantaina. Hän ajoi Tampereelle ja haki studiosalamat ja kangastelineen. Vau 🙂 Kyllä meidän nyt kelpaa. Joutessani ompelin vielä yhdet potkuhousut joustofroteesta, kun eihän niitä ole ennestään yhtään 😉 Malli on sama kuin villahousuissakin. (Juniorilla on ikää reilut 3 viikkoa 🙂 )