Sukkia, sukkia!
Osallistuin talvella ystävänpäiväsukkien neulontaan. Koska koulu alkoi painaa kovasti päälle, sukat jäivät kuitenkin vähän kesken. Olen tehnyt niitä valmiiksi pikkuhiljaa ja pääsiäisenä viimein silmukoin viimeiset kuviot valmiiksi ja päättelin langanpätkät! Sukat menevät lahjaksi ystävälle, joka on ollut elämässäni 30 vuoden ajan. Päätin tuossa joku aika sitten ex tempore ilmoittautua Niina Laitisen Kuusamat-sukkien koeneulojaksi. En yhtään tullut ajatelleeksi, ettei minulla oikeasti ole aikaa neulomiseen. Muut olivatkin nopeampia neulojia, ja ohje julkaistiin, ennen kuin ehdin laittaa palautetta. Malli oli yllättävän haastava (tai sitten olen vain koko ajan liian väsynyt), enkä oppinut kuviota ulkoa kuin vasta toisen sukan lopussa. Malli on minusta aivan mielettömän kaunis! Sukat on neulottu Novitan Nallesta 3 mm:n bambupuikoilla. Kuusamien ohje löytyy Ravelrysta.
Okraa ja oranssia
Verson puodin ompelukerhon yllätyspaketista paljastui tällä kertaa hopeanhohtoinen Sielulintu-joustocollege. Arvailuja kankaasta heiteltiin ompeluryhmissä heti. Erikoispainatus ja korkea metrihinta viittasivat monien mielestä hopeapainatettuun Sielulintuun. Näistä vinkeistä rohkaistuneena päätin viime tipassa tilata paketin itselleni. Yllätys ei siis ollut suurikaan, kun paketista sitten tosiaan paljastui hopeanhohtoista Sielulintua. En ole tilannut tätä kuosia aiemmin, enkä ole edes ollut siihen erityisen ihastunut, mutta hopeanhohtoisena se on kyllä aivan huikea! Päätin heti, että ompelen tästä jotain erityistä. Olen jo jonkin aikaa haaveillut collogejakusta, joka olisi samaan aikaan sekä siisti että mukava päällä. Tästä tuli nyt ehkä astetta hienostuneempi kuin suunnitelmana oli ollut, mutta kaapistani puuttui musta jakku kokonaan, joten siinä mielessä tämä oli perusteltu valinta malliksi. Jakku on ommeltu 2000-luvun Burdan kaavalla, jolla olen ommellut liki 17 vuotta sitten suosikkivillakangasjakkuni. Alkuperäisessä kaavassa ei ole kauluksia, joten muokkasin kaavaa kaulukselliseksi. Koska Sielulintua oli vain 60 cm, jouduin pidentämään hihoja mustalla joustocollegella. Tein hihoihin myös valenappilistat koristeeksi. Jakku…
Kukkasukat ja prinsessahousut
Harmaana päivänä ilman lisävaloa kuvatuista kuvista tuli vähän synkeitä, mutta ehkä kukkakuviot vähän edes piristävät? Sukat ovat siis Niina Laitisen Taimitarhan kukkasukat, jotka neuloin alkuvuodesta varsin hitaalla aikataululla. Nämä valmistuivat jo pari viikkoa sitten, mutta päättelyä siirsin huomiseen aika monta päivää. Näistäkin tuli liian isot! Onkohan käsialassani jotain outoa, kun näistä kirjoneulesukista tulee ihan liian pitkiä. Koon pitäisi olla oikea, ja ympärysmitta onkin tällä kertaa ihan hyvä. Jalkaterä on kuitenkin parisen senttiä liian pitkä, samoin sukan varsi. En tykkää siitä, että sukka tulee melkein polven päälle. Se saisi jäädä muutaman sentin polven alapuolelle. Ylhäältä katsottuna kolmas kuvio epäonnistui raitalangan vuoksi. Minun olisi pitänyt leikata langasta vaalea kohta pois. Tein näin nilkan kuviossa, jossa käytössä oli sama lanka. Myös kukkaraitojen välissä oleva pilkkukuvio on neulottu pätkävärjätyllä Nallella. Muutama virhekin näissä on, mutta kaikesta huolimatta näistä tuli paljon kivammat kuin joulukalenterisukista. Virheet eivät vaikuta sukat pituuteen kuin yhdellä kierroksella varren puolella. Lanka:…
Joulukalenterisukat ja räsymattotunika
Sain tämän pitkään himoitsemani Verson Puodin Mummolan tuntu -joustocollegekankaan joululahjaksi. Olin jostain syystä aina aiemmin jättänyt kankaan aina ostamatta, kun sitä oli ollut myynnissä, ja harmitellut asiaa sitten jälkikäteen. Yhtenä joulukuisena aamuna kangas kuitenkin tupsahti Verson Puodin joulukalenterista alennukseen. Satuin juuri silloin olemaan äitini luona viemässä poikia hoitoon, eikä minulla ollut pankkitunnuksia mukanani. Hätä oli suuri, ja äiti lupautui ostamaan kankaan minulle – joululahjaksi. Koska gradun ensimmäinen osa (20 sivua) piti palauttaa tammikuun alussa, en ehtinyt joulukuun lopussa juuri ommella. Tämä onkin valmistunut tänään! Käsittämättömän nopeaa bloggausta tällä kertaa! Tämä on tehty samalla kaavalla kuin jättihapsutunika. Ensimmäisestä versiosta tuli kuitenkin kauhea makkarankuori massiivisella kauluksella. Siis kertakaikkisen hirvittävä. Muokkasin kaavoihin levennysosan sivuun ja leikkelin valmiin paidan alaosan uusiksi. Kyljissä on mustaa joustocollegea, helmassa edessä ja takana on mustaa resoria, kauluksessa on mustaa trikoota. Joskus kannattaa tehdä virheitä! Tämä on nyt ainakin sata kertaa parempi kuin alkuperäisessä mallissaan! Kaverina tunikalla on Niina…