Vuosi: 2012
-
Geishatunika
On tätä odotettukin! Pääsin siis viimein ompelemaan MEKON! Tämä kertakaikkisen ihanainen mekko menee ristiäislahjaksi veljentyttärelleni. Malli on uusimmasta (3/2012) Ottobresta ja kangas on samaa kuin meidän ”lastenhuoneen” verhoissa, vuoria varten ostin ohutta puuvillakangasta Jättirätistä. Malli oli helppo ja lopputulos ihana. Voi, kunpa minulla joskus vielä olisi oma tyttö, jolle ommella mekkoja!
-
Oravia pojalle
Vilho sai sunnuntaisiin ristiäisiin ihan upouudet juhlavaatteet. Ihastuin ikihyviksi Starlyn oravahuppariin – ja siitä se sitten lähti… Kiitos ja anteeksi 🙂 Kopion idean melkein suoraan. Metsolan oravakuvioista joustofroteeta oli jäänyt melko suuri pala oman tunikani jäljiltä. Menin tämän teossa kuitenkin siitä, mistä aita oli matalin, ja jätin reunaresorit ja nepparikiinnityksen kokonaan pois. Reunat on vain…
-
Yrttitarhan kasvatusta
Ensimmäinen itu! Jee! Nämä lienevät nyt sitten rosmariininalkuja. Toisessa rivissä on sitruunamelissaa, joka ilmeisesti itää hitaammin. Ensin näiden oli tarkoitus muuttaa joenpenkan vuokraplantaasille, mutta taidan jättää nämä kasvamaan kotipihaan oreganon (ja rukolan) seuraksi. Peltopalstaa varten olen ostanut joitain vihannesten siemeniä. Haluaisin sinne myös muutaman perunan ja vähän sipuleita. Palstojen arvontatilaisuus on perjantaina, mutta eipä nuo…
-
Äidille – eli minulle
Kuka sen kakun äidille tekisi, jos ei äiti itse? Kyllä tuo rakas puolisoni täytti kakun ja teki marsipaaninaluskräämin, mutta kyllä aloite kakun tekoon lähti ihan minusta itsestäni. Tähän voisi käyttää omalta äidiltä (ja mummilta) perittyä viisautta: Valkeus nauraa pimeyden töille. Kello puoli kaksitoista yöllä ei ole otollisin aika tehdä prinsessakakkua tai ainakaan asettaa marsipaania sen…
-
Pipo päähän kevätsäällä
Joka kerta, kun olen Vilhon nähden pistänyt tämän pipon pähäni, poika on revennyt ihan hillittömään nauruun. Liekö se nyt sitten hyvä vai huono asia? Tein siis meille, Vilholle ja minulle, samispipot. Mikään valmis pipo ei mahdu mun jättipäähäni, joten piti sitten itse tehdä riittävän suuri myssy. Tärkein syy pipojen tekemiseen on kuitenkin pyöräily: Kypärän alle…
-
Synttärikakut uusintana
Toiset synttärikutsut sujuivat yhtä hienosti kuin ensimmäisetkin. Tällä kertaa tarjolla oli – yllätys, yllätys – täytekakkua ja kahta voileipäkakkua! Kalakakku oli identtinen ensimmäisen version kanssa, lihakakussa oli paahtopaistin sijaan saunapalvikinkkua. Täytekakun sisältä löytyi mansikkaa ja persikkaa. Nams! Nyt meillä varmastikin loppuivat kuukausisynttärit, joten seuraavia lastenkutsuja saadaan odottaa kokonainen vuosi! Onneksi tässä on muita synttäreitä sekä…
-
Ensimmäisten kestien antia
Onnistuinpa kertakaikkiaan tuon voileipäkakkukuvan ottamisessa… Se on jotenkin niin vinksallaan, ettei siitä saa mitään järkevää aikaseksi. Koittakaa kestää. Mutta. Tänään juhlittiin siis Vilhon 1-vuotissyntymäpäivää. Värkkäsimme juhlia varten täytekakun, kaksi voileipäkakkua sekä pikkuleipiä. Lisäksi mummi toi mukanaan juustokakun, sillä olihan tänään mummin 65-vuotissyntymäpäivä! Täytekakun ideana on liitutaulu, jos se nyt kuitenkin jäi vielä epäselväksi 😉 Päällinen…
-
Pitsimatto uusintakierroksella
Painiskelin pitkään tämän matto-ongelman parissa. Joka kerta, kun menin vessaan, tuijotin mattoa ja inhosin sitä. Kuvio oli epäsuhtainen ja reiät liian isoja. Toisen pesukerran jälkeen matto roikkui muutaman viikon rappusten kaiteella, sillä en halunnut laittaa sitä vessan lattialle. Lopulta päätin purkaa sen. Nyt kude on saanut uuden muodon. Saa nähdä, miten kauan tämä minua miellyttää.…
-
Neuvolakortin kannet
Onhan tämä nyt sitten ollut työn alla jo melkein vuoden. Nyt kuitenkin 1-vuotisneuvolaan saadaan neuvolakortin mukaan uudet kannet 🙂 Tämä on nyt mitoitettu niin, että sinne mahtuvat myös vanhempien vanhanmalliset kortit mukaan. Alkujaan tein oman lokeron Kela-kortille, mutta lokero tuli vahingossa väärälle puolelle, ja purin sen pois. Hyvä tuo on näinkin.
-
Omakotihaaveita
Päätin toisen pääsiäispäivän kunniaksi lähteä kierrokselle omalle tontille. Vilhokaan ei ollut käynyt siellä sitten viime syksyn, joten olihan se jo senkin puoleen korkea aika suorittaa pienimuotoinen ekskursio luontoon.Hurautimme mummin luota tontille, jonka luona kiepsautin Vilhon selkäreppuun. Ensin tarkastimme pellon, joka olikin pahan vallassa. Sinne olisi ihan pakko mennä tänä keväänä siivoushommiin, jos haluaa, että siellä…