Musta puku pienen pojan makuun
Ylihuomenna pitäisi lähteä häitä juhlimaan, eikä pojalla ollut mitään uutta päällepantavaa. Olihan se sitten tartuttava kangaskasaan ja saumuriin ja hurautettava kasaan uusi vaatekerta. Pääosassa on musta collegekangas ja mausteena on käytetty Ikasyriltä ostettua pupukangasta (joka valitettavasti on myyty loppuun!). Kaavaat pukuun poimin Suuri Käsityö-lehdestä numero 9/2010. Simppelit peruskaavat, jotka kuitenkin tuntuivat toimivan ihan hyvin. En tosin noudattanut kaavoja ihan täysin. Kaavoissa yläosa ei ole edestä auki ja taskutkin ovat erilaiset. Housujen takapuoleen kokeilin taas applikointia. Tällä kertaa tein ohjeiden mukaan, sain tukikankaan kiinnittymään kunnolla ja käytin taustalla myös repäisykangasta. Ei se kovin suuri ihme taida olla, että tällä kertaa applikointi oli tuhat kertaa helpompaa kuin aiemmin! Muistin jopa kiinnittää kokomerkin ja pesuohjeenkin mukaan 🙂
Applikaatioharjoitus!
Ensimmäisen applikointiharjoitukseni tein joskus viime talvena. Tällä viikolla olisi tarkoitus saada aikaiseksi applikointi lahjapaitaan, joten ajattelin, että tekniikkaa voisi ehkä ensin harjoitella johonkin omaan vaatteeseen 🙂 Idea tähän applikaatioon tuli tuosta taskun kirahvikankaasta. Teen myöhemmin paremmalla ajalla housuihin collegetakin tuosta valkopohjaisesta kankaasta. Yllättäen housujen malli on taas Me&I-kopio. Olen kertakaikkisen ihastunut tähän malliin, ihan ehdottomat kestopyllylle 😉 Tuonne mahtuu mukavasti vaikka minkälainen vaippa! Lisäksi tiukat resorit nilkoissa takaavat pitkän käyttöiän. Vaikka housut ovat vielä reilun mittaiset, niitä voi jo hyvin käyttää, sillä jalat eivät huku pitkiin lahkeisiin. Applikoinnin aloitin etsimällä netistä ohjeen ja lueskelemalla sen ensin läpi. Olin jo aiemmin ostanut Jättirätistä (ilmeisen huonoa) kaksipuoleista tukikangasta. En saanut tukikangasta kiinnittymään collegeen kunnolla, enkä oikeastaan ymmärtänyt, miksi sen liimakankaan piti olla kaksipuoleista.. Ilmeisesti minulta on nyt jäänyt jokin työvaihe huomioimatta. Sain tukikankaan joten kuten kiinni collegeen, kiinnitin palan hyvin nuppineuloilla ja ompelin reunat kiinni. Silmien mustuaiset ompelin käsin. Koko projekti tuli…
Retropalloja: osa 1
Tämä ihanainen velour saapui samassa paketissa turkoosin interlock-trikoon kanssa Ikasyrin verkkokaupasta. Samasta kankaasta on jo leikattu myös haalarit, mutta ne ovat vielä palasina äitini luona. Nämä syntyivätkin vähän ex tempore, sillä kankaasta jäi haalarien jälkeen juuri sopivan kokoinen pala 🙂 Kaavoina käytin valkoisten collegehousujen kaavoja, eli nämäkin on tehty Me&I-verskojen mallin mukaan. Tosin nämä karamellipöksyt ovat vielä aavistuksen valkoisia housuja isommat, toisin sanoen reilusti kokoa 74 tai 80.
Sinivalkoista Riinun tyyliin
Remonttievakon aikana ompelin äitini saumurilla (joka muuten omaani verrattuna toimii kuin unelma) ja ompelukoneella Vilholle uusia vaatteita. Tarve collegetakille alkoi olla akuutti, ja muut osat syntyivät ikään kuin sivutuotteena, kun kerran pääsi ompelun makuun. Olin ostanut turkoosin interlocktrikoon jo aiemmin keväällä, mutta pojan kasvaessa huikeaa vauhtia en viitsinyt ommella siitä aiemmin mitään. Nyt olikin ihan viimeiset hetket tehdä ainakaan bodya kankaasta, sillä kangasta oli pituussuunnassa juuri ja juuri tämän 74-senttisen puvun verran. Takki ja verskat on ommeltu alkujaan vaippakankaaksi ostamastani luomubambusta. Totesin nimittäin jossain vaiheessa, etten todellakaan tarvitse enempää vaippoja ja päätin ommella kankaasta vaatteita. Kaavat bodyyn ja huppariin otin Ottobre-lehdestä, verskojen kaavat piirsin vanhoista Me&I-verskoista, tosin isommassa koossa. Me&I:n kilppariverskat ovat olleet niin hurjassa käytössä mielettömän istuvuutensa ansiosta, että samalla mallilla täytyi saadat isommatkin! Lopulta setin suunnitteluun kului enemmän aikaa kuin ompeluun. Verskat hurautin kasaan muutamassa minuutissa pelkällä saumurilla, eikä noissa muissakaan montaa ompelukonesaumaa ole. Kyllä nyt pitäisi pojan…
Nalletakki ja velourhaalarit
Eksyin kirjastoon tuossa toissapäivänä. Mukaan tarttuikin sitten pari Ottobre kids -lehteä, joissa oli sieviä lastenvaatemalleja 🙂 Eilen minun piti sitten lähteä Turkuun ja Eurokankaaseen katselemaan potentiaalisia kankaita vaatteisiin. No eihän siellä mitään ollut. Ja ne vähät mitä oli maksoi mansikoita. Koska olen viime aikoina keskittänyt kangasostokseni lähinnä Jättirättiin, meinasi ostokset jäädä Eurokankaan kassalle, kun kuulin loppusumman.. Ostin sieltä kuitenkin vähän ruskeaa trikoota ja oranssia vakosamettia. Ruskea trikoo päätyi vaaleansinisen fleecetakin vuoriksi. Ihastuttavat nallenapit löytyivät pikkuisesta kangaskaupasta Yliopistonkadulta. Alkuperäisessä mallissa aplikoituna kuviona oli aave, mutta nallenappien innostamana tein tähän nallen rinnukseenkin. Sydän ei ihan osunut keskelle nallen mahaa, mutta sillä nyt ei ole juuri merkitystä 🙂 Eurokangas-fiaskon jälkeen kaivoin kangasvarastoni esille. Sieltä löytyikin monenlaista kivaa kangasta. Yksi löydöistä oli tummanruskea velour, joka muistaakseni on mummin (siis mun mummini) peruja. Pala on ollut niin pieni, ettei siitä ole riittänyt mihinkään omaan vaatteeseen, joten se on pyörinyt tuolla kangaslaatikoissani jo viitisen vuotta. Kyllä…