Kesämökki takapihalla ja vimmaiset leggarit
Aloitimme takapihan grillikatoksen kunnostamisen jo viime kesänä etsimällä lahjoituspalstojen kautta vanhoja ikkunoita. Mieheni myös laudoitti katoksen seinät ja lisäsi siihen tukirakenteita viime kesänä. Mökki maalattiin vaaleanharmaaksi ja ikkunanpuitteet valkoisiksi. Päädyn pariovet saatiin myös paikoilleen jo viime vuonna, ja takapihan terassilta mökkiin vievät portaat uusittiin. Aiemmin näiden portaiden tilalla oli pitkä korkea ”laituri”, jonka päässä oli jyrkät askelmat. Laudat loppuivat kesken, joten askelmat ovat vielä vähän harvat. Mieheni kyllästyi myös loputtomaan nurinaani kasvihuoneesta, tai pikemminkin sen puutteesta, ja rakensi minulle pikkuisen kasvihuonekaapin mökin seinustalle. Tämäkin on tehty viime vuonna hankituista vanhoista ikkunoista. Sisältä puuttuu vielä välihylly, jonka olisi tarkoitus roikkua ylhäältä ketjujen varassa. Saa nähdä, muistammeko ostaa ketjua tänä kesänä! Mökki sai myös hienot liukuovet vähän ennen juhannusta, joten naapuruston kissat eivät toivottavasti enää pääse sinne majailemaan – tai tappelemaan. Juhannukseksi pesimme mökin ja maalasimme seinät sisäpuolelta valkoisiksi. Vain yksi päätykolmion puolikas piti jättää maalaamatta, sillä vähän halvemmalla ostetut lisälaudat olivat…
Kukkasukat ja prinsessahousut
Harmaana päivänä ilman lisävaloa kuvatuista kuvista tuli vähän synkeitä, mutta ehkä kukkakuviot vähän edes piristävät? Sukat ovat siis Niina Laitisen Taimitarhan kukkasukat, jotka neuloin alkuvuodesta varsin hitaalla aikataululla. Nämä valmistuivat jo pari viikkoa sitten, mutta päättelyä siirsin huomiseen aika monta päivää. Näistäkin tuli liian isot! Onkohan käsialassani jotain outoa, kun näistä kirjoneulesukista tulee ihan liian pitkiä. Koon pitäisi olla oikea, ja ympärysmitta onkin tällä kertaa ihan hyvä. Jalkaterä on kuitenkin parisen senttiä liian pitkä, samoin sukan varsi. En tykkää siitä, että sukka tulee melkein polven päälle. Se saisi jäädä muutaman sentin polven alapuolelle. Ylhäältä katsottuna kolmas kuvio epäonnistui raitalangan vuoksi. Minun olisi pitänyt leikata langasta vaalea kohta pois. Tein näin nilkan kuviossa, jossa käytössä oli sama lanka. Myös kukkaraitojen välissä oleva pilkkukuvio on neulottu pätkävärjätyllä Nallella. Muutama virhekin näissä on, mutta kaikesta huolimatta näistä tuli paljon kivammat kuin joulukalenterisukista. Virheet eivät vaikuta sukat pituuteen kuin yhdellä kierroksella varren puolella. Lanka:…
Hirvityshousut
Normaalisti jättäisin tällaisen ompeluksen bloggaamatta. Nyt minua kuitenkin harmittaa niin vietävästi tämän kankaan hankkiminen, että päädyin laittamaan nämä likimain julkaisukelvottomat kuvat tänne. Kyseessä on siis Noshin farkkucollege. Yleensä olen kovasti tykännyt Noshin kankaista, mutta tämä oli kyllä suurensuuri pettymys. Ostin kankaan jo viime syksynä, mutta ompelin sen vasta tänä vuonna. Koitin vältellä kankaasta löytynyttä pitkää kudontavirhettä (anteeksi, kankaaseen kuuluuvaa ominaispiirretta: Neuloksen pinnan struktuuriin kuuluvat satunnaiset pituussuuntaiset vaaleat viirut, kuten aidossa denim-materiaalissa, lainaus Noshin verkkosivuilta), mutta osa siitä päätyi toiseen lahkeeseen (kts. ylin kuva). Kankaassa oli siis pitkä lankasuora valkoinen viiru hyvin hankalassa kohdassa. Nämä kuvat on otettu päivän käytön jälkeen. Polviin tuli kauheat pussit, sillä kangas ei palaudu juurikaan. Se ei myöskään jousta juurikaan, joten erehdyin tekemään näistä aivan liian tiukat. Legginsit eivät enää ole järin mukavat päällä ja ne on epämiellyttävä pukea – puhumattakaan siitä, millaisilta ne näyttävät päällä… Lisäksi polviin tuli vaaleat läikät päivän mittaan. Myös takapuoli muuttui…
Farkkulegginsit
Nämä odotivat valmistuistaan, noh muutaman kuukauden. Piirsin kaavat ja kiinnitin ne kankaalle joskus lokakuussa, mutta leikkelin ja ompelin ne vasta nyt, kun olen päässyt edes osasta raskauskiloista eroon. En kuollaksenikaan muista, mistä piirsin kaavat, mutta näissä on aivan liian korkea vyötärö, siis kirjaimellisesti vyötärö, ja lahkeissakin on reilusti ylimääräistä, vaikka jalkani eivät ole ihan lyhyimmästä päästä. Mutta mihin mun takapuoleni on hävinnyt? Raskaus vei pyllyn ja siirsi sen mahan puolelle? Vai mitä häh? 😀
Sirkusraitoja joulupakettiin
Tänä vuonna joulupaketteihin päätyy paljon raitoja! Innoittajanani toimi Polarn o Pyretin sirkusmallisto. Läjässä on pienempää ja isompaa pyjamaa ja muuta vaatetta erivärisillä hihoilla ja lahkeilla. Toivottavasti sopivat saajilleen, ja toivottavasti saajat tykkäävt näistä yhtä paljon kuin minäkin!
Voi mitä poneja!
Voi olla, että vallan poneitta jäänyt mieheni ei tätä urakkaa kovin korkealle arvostanut kaiken muutto- ja syntymäpäivähässäkän keskellä, mutta eikös nää nyt ole melkoisen ihania? Sain siis joku aika sitten kunnian toimia BlogSarina. Sain ihanaisen Pony Bloomini tuossa viikolla, mutta olosuhteiden pakosta pääsin ompelemaan vasta nyt viikonlopulla. Kangas on todella kivaa ommella, tukevaa ja jämäkkää jerseytä. Ihastuin aikoinaan Peppi Bloomiin ja teinkin nyt imetyspaidan samalla kaavalla. Myös omat legginsini ovat jääneet bloggaamatta, vaikka tein ne jo ajat sitten. Vilho sai samistelupaitansa Ottobren kaavalla Snap Button (1/2013), josta onnellisesti unohdin koristenepparit. V-kaula-aukko ei myöskään kestä lähempää tarkastelua, tuollaisen tekeminen vaatii selvästi vielä vähän harjoittelua ja vähemmän tiukkaa aikataulua 🙂 Settiin sopivat housut ovat Ottobren Chillax-kaavalla, sekä paita että housut kokoa 104. Housujen kankaana on Selian farkkujersey, ihanaa sekin! Ja vielä sokerina pohjalla pikkutilkuista syntyneet potkupuku ja paitabody koossa 50/56 🙂 Potkupuku näyttää ihan jättileveältä, vaikka kaventelin kaavoja reilusti.. Saa nähdä, hukkuuko…
Perusvaatteita ja yhdet villasukat
Tarkoituksenani oli tehdä yhdet legginsit, mutta sitten homma karkasi käsistä. Sain lähes kaikki vaatteet saumuroitua kasaan aamupäikkärien aikana noin tunnissa. Tehokasta, sanoisinko! Vain peitetikkaukset ja osa resoreista jäi iltatyöksi. Retronorsukankaasta tehty setti on Ottobren numerosta 6/2010. Housut ovat Pitkä Jussi ja paita Villi Viikinki -kaavoilla, molemmat koossa 92. Aioin ensin tehdä yhdet housut testimielessä Jätti-Rätin kankaasta, mutta sitten totesin tekeväni samalla vaivalla toisetkin. Molemmissa legginseissä – tai pitkissä kalsareissa – sininen trikoo on Ikasyrilta ostettua Moonkidsin 2-laatuista superpehmeää ohutta trikoota. Resorit ovat omista varastoista, ja retronorsun ostopaikka on unohtunut, sillä olen ostanut sen jo joskus ajat sitten. En ole oikein lämmennyt tuolla kankaalle aiemmin. Nytkin käytin sen vain siksi, etten keksinyt, mistä muusta nuo ompelisin. Nyt täytyy kuitenkin myöntää, että hyvännäköiset noista tuli (jos kaula-aukon kiertävää resoria ei lasketa…). Vihreät dinopaidat syntyivät sivutuotteena, kun odottelin pojan nukahtamista. En voinut alkaa heti huristella koneella, vaan piti keksiä jotain hiljaisempaa puuhasteltavaa, joten…