Uusi villatakki vanhoista langoista
Ompelin näistä mustista langoista villatakin ensimmäisen kerran joskus lukioaikanani, eli niinkin kauan sitten kuin 1990-luvun lopussa. Lanka on mustaa Novitan Nallea, ja alkuperäisessä villatakissa oli fuksianpunainen vetoketju ja samanvärisiä raitoja resoreissa ja resorihupussa. Se oli varsinainen kaiken epäonnen villatakki. En käyttänyt sitä varmaan viittä kertaa. Ensimmäisen version villakista neuloin itse. Villatakin muoto oli kuitenkin monella tavalla epäonnistunut, ja päädyin purkamaan sen. Aloitin neulomisen uudestaan. Muutin hupun isoksi kaulukseksi, mutta nyt vartalo-osa jäi jotenkin oudon muotoiseksi. Annoin villatakin äidilleni korjattavaksi ja hän neuloi paidan helman uusiksi. Nyt se oli periaatteessa sopiva, mutta täydellinen se ei ollut vieläkään. Villatakki jäi lopulta lojumaan vaatekaappiini vuosiksi. Jossain vaiheessa päätin, etten todennäköisesti koskaan tule käyttämään sitä. Purin villatakista vetoketjun ja hylkäsin loput lanka-arkkuuni. Siellä olen vuosien mittaan törmännyt villatakkiin silloin tällöin ja miettinyt, mitä tekisin sille. Tänä talvena kaivoin sen lopulta esille, etsin lehdestä Nalle-langalle suunnitellun mallin, purin villapaidan osiin ja aloin neuloa uutta suoraan…
Perusvaatetta eskarille
Tein Vilholle muutamia uusia vaatteita eskaria varten. Ensimmäisenä valmistui Poutapukimon joustocollegesta paita Mekkotehtaan Kahden-paidan kaavalla koossa 134. Olen enemmän kuin tyytyväinen tähän. Sen ompelu onnistui hyvin ja kaava oli juuri sopiva. Housut on tehty Paapiin kaavakirjan Repo-kaavoilla myös koossa 134. Tykkään kaavasta kovasti, sillä malli on mukavan kapea olematta tiukka, mutta housut pysyvät kuitenkin meidän hoikilla pojilla päällä ilman suurempia kaavamuutoksia. Resorit ovat sateenkaariraitaa, housut muuten punaista joustocollegea. Takana on taskut ja vyötäröllä nyöri. Kylmiä syysaamuja varten aloitin jo keväällä villatakin neulomisen. Lanka on Lankamaailman alelaarista löytynyttä todella pehmeää merinoa. Toivottavasti Vilho pystyy pitämään tätä. Ainakin se oli juuri sopivankokoinen. Valokuviin poikaa ei enää tahdo saada, joten täytynee tästä lähin tyytyä näihin tasokuviin. Lanka kului todella tiukille. Kuvassa näkyy kaikki jäljelle jääneet langat. Sinistä oli niin vähän, etten uskaltanut lähteä neulomaan kaitaleita etureunaan, joten päätin ommella napituskaitaleen tilalle vetoketjun. Tämä on tehty jollain Suuren Käsityölehden mallilla 10-vuotiaan kokoon, sillä tällä…
Lahjoja isoille ja pienille
Tuntuu, etteivät vuorokauden tunnit riitä mihinkään. Kirjallisuuden opinnot vievät kaiken vapaa-ajan, kun luettavaa on paljon ja lukemisen lisäksi pitää vielä kirjoittaakin paljon. Onneksi alkuvuonna ei ole vielä ollut juurikaan opintoja Raumalla. Sen sijaan flunssa on pyörinyt perheessämme nyt kolmatta viikkoa, joista kaksi olen ollut sairaiden lasten kanssa kotona saamatta yhtään mitään aikaseksi. Lopulta päivät tuntuvat kuluvan vain somen selailuun ilman mitään tuottavaa toimintaa. Keittiön sain maalattua lasten sairastelun aikana, ja siitä tulee jotain materiaalia, kunhan saan hankittua yhden avohyllyn ja laitettua kaikki tavarat paikoilleen. Neuloin Kotiliesi Käsityön 1/2017 mallilla pienen villatakin kummipojalleni – ja todella pieni siitä tulikin. Koko olisi pitänyt sittenkin olla 6-12 kk, sillä 0-6 kk:n koko oli heti kättelyssä pienehkö kolmen kuukauden ikäselle. Noh, onpahan söpö kuitenkin ja menee edes jonkun kerran päälle. Lanka on omien poikien villatakeista ylijääneitä jämiä, joista suurin osa on Novitan Woolia. Mallissa hihat ovat sileää neulosta, mutta innostuksissani unohdin taas kerran lukea…
Villatakki
Aloitin tämän villatakin neulomisen joskus loppukeväästä. Tein sitä aina silloin ja tällöin, en mitenkään säännöllisesti. Lankaa olin ostanut eri markkinoilta monena vuotena aina vyyhdin tai kaksi kerrallaan. Alkuperäisenä ajatuksena oli neuloa polviin saakka pitkä villatakki. Jossain vaiheessa tajusin, että sellaisessa on ihan järjetön työ, eikä sillä olisi kovin paljoa käyttöä. Tällaisesta mielettömästä langasta pitää tehdä jotain, mitä oikeasti voi käyttää vaikka joka päivä syyskuusta toukokuuhun ja vielä kesäiltoinakin! Lanka on yläneläisen Rintalan tilan käsittelemätöntä villalankaa. Langan joukossa on heinänroskia ja pinta on yhä rasvaisen tuntuinen. Olikin hauska neuloa tätä kuivilla käsillä, sillä käsiä ei tarvinnut silloin ollenkaan rasvata. Rasvainen lanka teki kädetkin pehmoisiksi! Eikä tämä edes kutita juuri lainkaan. Tätä voi siis pitää myös lyhythihaisen paidan kanssa. Kuvioita hain Pinterestistä ja sommittelin sitä mukaan kuin työ eteni. Missään vaiheessa minulla ei ollut suunnitelmaa kokonaiskuvasta. Se kostautuikin lopussa, sillä kaulus epäonnistui täysin, ja jouduin tekemään se uusiksi. Nyt tämä on kuitenkin…
Ihana villatakki
Heti alkuu pitänee tehdä selväksi, ettei tämä ole minun kutomani. Omaa kädenjälkeäni tässä on vain ja ainoastaan nappien ompelu. Haluan silti esitellä tämän täällä, sillä se on vain niin valtavan kaunis! Villatakin malli on (tytön neuletakki) Moda-lehden numerosta 4/2011. Äitini tarjoutui neulomaan Vilholle neuletakin ja antoi minulle vapauden valita minkä tahansa mallin – kunhan ohjeet ovat suomeksi. Löysin tämän mallin silloin melko tuoreesta Modasta. Esittelin mallin äidilleni, joka järkyttyi totaalisesti: Ei missään tapauksessa! Etsi yksinkertaisempi malli. En ala neuloa tuollaisia nyppyjä.Asia jäi hautumaan, sillä tarve villatakille ei sillä hetkellä ollut akuutti. Pikkuhiljaa sain äitini käännytettyä ja lopulta tilasin kasan ihania merinovillaisia alelankoja Englannista. Vaikka lanka on vähän suositusta paksumpaa, sai Vilho villatakin kokoa 2/3 v. Päätimme muuttaa mallia niin, ettei se ole A-linjainen vaan suora. Lisäksi äitini otti muutaman muunkin taiteellisen vapauden villatakkia neuloessaan. Tällä hetkellä äitini neuloo itselleen samoilla kuvioilla neuletta – että se niistä kamalan työläistä kuvioista 🙂…
Kirjoneule kullalle
Neulomishimo iski yllättäen. Ostin nämä langat jo joskus vuosi sitten, jolloin ajattelin tekeväni niistä haalarin ja villatakin noin puolivuotiaalle. Mutta kappas, langat lojuivat laatikossa vieläkin, vaikka edessä häämöttivät jo 9kk-synttärit. Nyt kuviteltu tarve tuntui olevan pitkähihaiselle välihaalarille. Kaivoin esille käsityölehdet ja aloin selailla sopivia malleja, jolloin kävi selväksi, etten uskaltaisi lähteä neulomaan haalaria näistä langoista. Tein täyskäännöksen ja selasin lehdet uudelleen läpi villatakkeja silmällä pitäen. Lankana villatakissa on Debbie Bliss baby cashmerino, jota minulta löytyi 3 ruskeaa kerää, 2 punaista ja yksi vaaleansininen. Lähdin iloisesti neulomaan kaunista kirjoneuletakkia sen tarkemmin ohjetta lukematta. Yllättäen olin valinnut aloitusvärin väärin ja huomasin virheen vasta kirjoneuleraidan alussa. En jaksanut purkaa jo neulomaani alkua, joten malli piti soveltaa sopivaksi.. Eihän tämä muistuta nyt alkuperäistä mallia ainakaan kuvioiltaan juuri lainkaan, mutta oikein sievä siitä tuli! Lankaa paitaan kului vähän reilu kerä ruskeaa, puoli kerää punaista ja vähän sinistä eli noin 250 g. Lopuista langoista teen myssyn,…