Vauvalahja ja kukkopaita
Koulun ja lasten päivähoidon alkaminen on ollut sen verran energiavievää, etten ole saanut sen enempää blogattua kuin ommeltua tai kuvattuakaan juuri mitään. Nämäkin kuvat ovat taas niin onnettomia, että mietin kyllä kaksi kertaa, voinko lainkaan julkaista näitä. Jotkut ovat saattaneet bongailla näitä lahjaompeluksia jo Instasta, mutta tässä on kaikki nyt yhteen kuvaan koottuna. Tein siis pienen vauvalahjan ystävälleni, joka odottaa esikoistaan. Vaippakakun kokosin kestovaipoista, joista osa on ostettu käytettynä, osan olen päällystänyt uudelleen ja osa on meidän poikien vanhoja. Kakussa on myös lelu ja kuvakirja, jonka olen ommellut Onni ja Ilona katselukankaasta. Tossut ompelin myyntiin joskus ajat sitten, mutta koska ne pyörivät nurkissa vieläkin, ne pääsivät myös lahjaan. Paketissa on siis vaippojen ja nahkatossujen lisäksi kolme kietaisubodya, potkuhousut, veloursetti ja unipesä. Unipesä on ommeltu puuvillasta. Ulkopuolella on Jätti-Rätin yksivärinen puuvilla, sisäpuolella Majapuun kuviollinen puuvilla, mutta tämänhän voi halutessaan kääntää myös toisin päin. Koitin saada pesästä jämäkän, mutta pohjalla on vain…
Pihaa, kierrätysompelua ja vaippoja
Kesä on kulunut taas isoksi osaksi pihatöiden parissa. Muutama isompi projekti on vielä kesken, mutta laitan niistä kuvia, kun valmistuvat – toivottavasti vielä ennen talvea. Vaippojen taustalla näkyy viimeisintä kaivuutyötä. Minä olen hionut ja maalannut huonekaluja sekä kaivanut pihaa, mies on tehnyt grillikatokselle seinät ja ovet. Nyt meillä onkin siis pihassa grillikatoksen sijaan noin 20-neliöinen pihamökki, meidän oma kesämökki. Uimaankin on sopiva matka, kun allas on vieressä terassilla! Ja mikä tärkeintä, yöksi pääsee nukkumaan omaan sänkyyn. Joku ehkä jo arvasikin, etten oikeasti ole ollenkaan kesämökki-ihminen, mutta minusta on ihanaa saada kesämökki kotipihaan! Sain vihdoin tehtyä vaipat. Ostin kankaat, kun Eino oli muutaman kuukauden ikäinen. Siitä on nyt yli vuosi, luultavasti puolitoista. Tai vähän enemmän. Nyt ne ovat tässä, sopivat ja valmiit käyttöön! Ompelin myös pitkät pätkät retrokuvioisia joustofroteita taittoimuiksi. Ehkä nyt ei niin paljoa haittaa se, ettei tämä juniori ole vielä valmis olemaan vaipaton kuten veljensä oli hänen iässään. Kasvimaan…
Taskuvaippoja!
Nyt kelpaa! Olen ollut epätoivoinen tämän vaippa-asian suhteen, sillä olen kovin laiska käyttämään vauvalla sisävaippaa ja villahousuja, vaikka ne olisivatkin ehkä paras vaihtoehto. Luovuimme jo pari kuukautta sitten kaikista fleecepintaisista vaipoista (joita oli PALJON), sillä Einolle ilmestyi kiinteiden ruokien myötä ikävää vaippaihottumaa, jota kosteutta hautova fleece pahensi. Jäljelle jäi vain pari kirpputorilta ostamaani coolmaxpintaista taskua ja muutamia bambufroteepintasia Myllymuksuja. Yksi kirpparilöytöni oli selvästi yli muiden istuvuudeltaan, joten päivänä eräänä otin vaipan ja leikkelin pul-kankaasta ja coolmaxista sen avulla uusia vaippoja. Tein jo aiemmin muutamia taskuvaippoja kaavalla, jota en ollut etukäteen testannut, eivätkä vaipat pahaksi onnekseni olleet pätkän vertaa sopivia. Ne jäivät kokonaan käyttämättä. Kynnys näiden tekemiseen oli siis kohtuullisen korkea. Onneksi jaksoin tehdä nämä, sillä nämä ovat nyt ehdottomasti meidän vaippojen ykkösluokkaa! Muista myös osallistua arvontaan!
Vaippatuunausta
Nyt saa tulla jo! Vaippahyllykin on valmiina odottamassa! Tuunasin siis vanhat ImseVimsen flanellit vähän sievemmiksi. Ne ovat siis kuvassa ylemmässä korissa. Päällystin kaikki flanellit joustofroteetilkuilla, joten ne saa nyt kiinnitettyä näpsyillä. Tarranauhojen ompelu olisi epäilemättä ollut nopeampaa, mutta tämä oli käytännössä ilmainen tapa korjata vaipat helppokäyttöisiksi. Ja ainakin nämä on nyt paljon kivampia käyttää, imutehon parantumisesta nyt puhumattakaan 🙂
Säilytyspussit vaipoille
Vaipparumba on kestänyt meillä nyt likimain kolme kuukautta. Lähes koko tämän ajan olemme myös kestoilleet ainakin osittain. Koko kestoilun ajan myös vaippojen säilytys on ollut enemmän tai vähemmän puheen- ja pohdiskelunaiheena. Ensin tarkoituksena oli hankkia vaipparoskis, mutta emme saaneet päätetyksi, millainen sen pitäisi olla. Mahdollisuuksia oli monenlaisia. Joko vaippoja voisi kuivasäilyttää kannellisessa roskiksessa tai märkäsäilyttää niitä etikkavedessä. Etikkavesi kuulosti jotenkin hankalalta ja suttuiselta. Lisäksi luin keskustelupalstoilta kuivasäilytyksen eduista. Harkitsimme myös mahdollisuutta vaippojen kuivaamiseen ja säilyttämiseen sitten muiden pyykkien joukossa. Päädyinkin keskustelupalstojen selailun jälkeen säilytyspussiin. Roskis tuntui siksikin huonoimmalta vaihtoehdolta, että kylppärissämme on muutenkin rajallisesti lattiatilaa. Oman tilansa vievät jo Hilman vessa ja vaippalaatikko puhumattakaan kaiken maailman vanhoista löylykiuluista, joita nurkkiin on jäänyt lojumaan… Pussi on tehty PUL-kosteussulkukankaasta. Yläreunaan ompelin nauhakujan, jonne pujotin vaaleansinistä puuvillanyöriä. Pussi roikkuu kylppärin seinässä olevasta pyyhetelineestä. Pusseja on nyt kaksi samanlaista. Tarkoitus olisi, että pussi kerätään täyteen, tyhjennetään pesukoneeseen ja heitetään sinne sitten mukaan. Kun toinen…
Kestovaippaprojekti
Vilho kasvoi ulos NB-vaipoista jo jokin aika sitten. Palautin pikkuruiset vaipat omistajalleen ja sain vaihtureina ison laatikollisen isompia vaippoja. Nämä ovat nyt sellaisia, joiden pitäisi mennä Vilholle koko jäljellä olevan vaippa-ajan. Lainavaippojen ainut ongelma ovat kuivurin syömät kuminauhat. Lupauduinkin vaihtamaan kuminauhat uusiin… Laskeskelin, että noita korjattavia vaippoja on ainakin 18. Niistä muutama on nyt jo korjattu, mutta taitaa noiden kanssa puuhasteluun tällä tahdilla vielä muutama tovi vierähtää. Päätin purkaa kuminauhat pois, vaikka se on jonkin verran työläämpää kuin niiden leikkaaminen. Vaipoista olisi tullut turhan kapeita, jos sivusaumat olisi leikannut auki ja todella kapeita, jos myös kuminauhat olisi vain leikannut pois.Osassa vaippoja kuminauha on lisäimutaskussa, jolloin mitään saumoja ei tarvitse purkaa. Hankalissa tapauksissa (kuten vasemmalla kuvassa olevissa ruskeissa) kuminauha on kankaiden välissä, jolloin minun täytyy ensin purkaa saumurisaumaa sen verran, että saan vaipan käännettyä nurin päin. Kaiken lisäksi juuri näissä ruskeissa kuminauha on vielä jäänyt osittain saumurisauman väliin, jolloin sitäkin on…
Yllättäen jotain oranssia..
Ajattelin kokeilla kestovaipan tekoa ihan itse.. Vilholla on aikalailla oikea määrä noita S-koon sisä- ja ulkopöksyjä, joten tein tästä valmiiksi M-koon. Nyt päätös tuntuu vielä paremmalta kuin alkujaan, sillä tämän valmistuminen veikin vähän suunniteltua pidempään Vilhon 1 kk -vatsanpurujen alkamisen takia. Painoakin poika on kerännyt jo liki 5 kiloa, joten eihän nuo pikkuvaipat pian enää mahdu pojan jalkaan! Ohjeen vaippaan löysin Suuri Käsityö -lehdestä numerosta 2/2010. En tehnyt tästä All-in-one -vaippaa vaan pelkän kuoren, sillä olen todennut sisävaippa + kuori -yhdistelmän meillä kaikkein toimivimmaksi. Ostin kosteussuojakankaan jo joitain aikoja sitten, mutta projekti ei meinannut päästä alkuun lainkaan. Pari viikkoa sitten sain piirrettyä kaavat, siitä viikon päästä sain leikattua kankaan, ja nyt tänään sain vihdoin ommeltua koko vaippakuoren kasaan. Eihän siihen mennytkään kuin pieni pala kangasta, muutama kymmenen senttiä kuminauhaa ja vähän tarranauhaa. Tällä hetkellä tuntuu vain tämä aika olevan sen verran kortilla, ettei näinkään pieni työ tahdo valmistua.
Villapöksyissä kohti kesää!
Sattuneesta syystä sekä kirjoittaminen että käsityöt ovat vähän jääneet hetkeksi. Reilut 3 viikkoa sitten perheemme sai uuden jäsenen, Vilhon. Vilho syntyi päivän ”etuajassa”, ja vietin osan pääsiäisestä TYKSin hoivissa. Viikon ikäisenä Vilho pääsi tutustumaan kestovaippoihin, ja niillä onkin nyt suurimmaksi osaksi menty. Erilaisia kestovaippoja sain valtavan kasan lainaan, ja parhaimmaksi yhdistelmäksi meidän pikkumiehelle olenkin todennut harson ja villapöksyt. Alkanut vaippaihottumakin parani päivässä näitä käyttämällä. Sain lainaan yhdet villapöksyt ja päiväunitauoilla ehdin kuin ehdinkin neuloa toiset. Nämä omat pöksyt ovat aavistuksen lainattuja isommat. Ohje löytyi Suuri Käsityö -lehdestä 2/2011. Yhdestä hahtuvakerästä tulee näitä varmaan ainakin yhdet ellei jopa kahdet. Taidan kyllä ostaa toisen kerän eriväristä hahtuvaa. Pöksyt ovat siitä hupaisat, että kosteana ne haisevat voimakkaasti lampaalta 😀 Eli kylppärissä harson vaihdon yhteydessä ei haisekaan sinappikakka tai vauvanpissa vaan ehta lammas 🙂 Pöksyt valmistuivat suhteellisen nopeasti, vaikka niitä piti välillä tehdä puoli kierrosta kerrallaan. Tuollainen muutaman viikon ikäinen napero meinaan osaa välillä…