Ensiesittelyssä pikkuveli
Tätä aarretta odoteltiin muutaman päivän yli odotetun saapumisaja, mutta hän oli ehdottomasti odottamisen arvoinen! Pikku-Eippa on käsittämättömän tyytyväinen lapsi: syö ja nukkuu hyvin, eikä juuri itkeskele. Hieman haastavamman isoveljen jälkeen tuntuu täysin käsittämättömältä, että viikon ikäinen vauva voi nukkua yöllä 7,5 tuntia. Vilholla tällaista sattui ensimmäisiä kertoja yli vuoden iässä. Hän on myös hyvin tarkkaavainen ja jäntevä tapaus. Kääntelee jo päätään masullaan maatessaan puolelta toiselle ja kääntyy jo selältään kyljelleen – masulleen ei sentään vielä pääse 😀 Isoveikastaan poiketen pikkuveli on jo nyt blondi, ja veikkaisin hänestä tulevan vaaleampi kuin veljensä. Ja sitten vaatteisiin 🙂 Minulle tuli kiire nepittää nämä bodyt, sillä pikkuinen ei olekaan ihan pikkuinen! Koon 50 vaatteet sain siirtää suoraan myytävien laatikkoon, sillä ne eivät tälle pikkujättiläiselle mahtuneet missään vaiheessa. 56 on nyt ihan jämpti koko, kuvan Espritin housut ovat jopa kokoa 68! Molemmat bodyt ovat Happy Squirrel -kaavalla tehty (OB1/2012), mutta perhospaita on kavennettu ja hihoihin…
Vauvalahja
Joskus käy niin, ettei jostain lahjaksi tehdystä tekisi mieli luopua lainkaan. Tämä oli sellainen setti. Erityisen harmillista oli, ettei farkkujerseytä riittänyt enää omalle vauvalle. Toisaalta, omalle vauvalle on jo enemmän kuin tarpeeksi vaatetta muutenkin, joten ehkäpä hän selviää 😉 Tämän setin tilalle hän sai kuitenkin Kiikkusaaren ihanalta Marialta oman peikkosetin 🙂 Sovimme siis joskus loppukesästä vaihtareista, sillä meillä sattuu olemaan sama laskettu aika. Tämä setti on toteutettu tutuilla kaavoilla: Snail Walk, Kisuliini ja Moonboots. Tumput syntyivät ”omilla mitoilla”.
Voi mitä poneja!
Voi olla, että vallan poneitta jäänyt mieheni ei tätä urakkaa kovin korkealle arvostanut kaiken muutto- ja syntymäpäivähässäkän keskellä, mutta eikös nää nyt ole melkoisen ihania? Sain siis joku aika sitten kunnian toimia BlogSarina. Sain ihanaisen Pony Bloomini tuossa viikolla, mutta olosuhteiden pakosta pääsin ompelemaan vasta nyt viikonlopulla. Kangas on todella kivaa ommella, tukevaa ja jämäkkää jerseytä. Ihastuin aikoinaan Peppi Bloomiin ja teinkin nyt imetyspaidan samalla kaavalla. Myös omat legginsini ovat jääneet bloggaamatta, vaikka tein ne jo ajat sitten. Vilho sai samistelupaitansa Ottobren kaavalla Snap Button (1/2013), josta onnellisesti unohdin koristenepparit. V-kaula-aukko ei myöskään kestä lähempää tarkastelua, tuollaisen tekeminen vaatii selvästi vielä vähän harjoittelua ja vähemmän tiukkaa aikataulua 🙂 Settiin sopivat housut ovat Ottobren Chillax-kaavalla, sekä paita että housut kokoa 104. Housujen kankaana on Selian farkkujersey, ihanaa sekin! Ja vielä sokerina pohjalla pikkutilkuista syntyneet potkupuku ja paitabody koossa 50/56 🙂 Potkupuku näyttää ihan jättileveältä, vaikka kaventelin kaavoja reilusti.. Saa nähdä, hukkuuko…
Pinkki on päivän väri!
Ostin kalastajatrikoon ex tempore Majapuun avoimista ovista joitain aikoja sitten. Vilholla on alkanut nyt vaaleanpunainen kausi, mutta kumma kyllä kangaslaatikostani löytyy todella nihkeästi vaaleanpunaista – miksiköhän… 🙂 Vilhon t-paita on Ottobren (3/2012) Tooth Troll pyöristetyllä kaula-aukolla koossa 104, ja vauvan setin housut ovat Ottobren Tiikeri-housut (1/2013) ja paita sovellut Kisuliinista ja Mintistä (4/2012) suunnilleen kokoon 56. Ihanan pinkin ilmapallon Vilho sai itse valita aikamoisesta väriskaalasta…
Pikkuautoja isolle ja pienelle
Rakastuin Metsolan pikkuautoihin heti, kun näin ne ensimmäisen kerran. Kangaskarkeloissa ne tulivatkin sitten sopivasti alennukseen, ja ostin heti oman pätkäni. Verkkokaupan ongelmien takia ostajille annettiin bonuskangas, joka minun kohdallani oli 50 senttiä ruskeaa joustofroteeta. Pätkä riitti juuri sopivasti tämän setin ruskeisiin osiin. Koska 50 senttiä on oikeasti aika pieni pala, jouduin muokkaamaan haalarin kaavoja (Ottobre 4/2013), jotta sain pätkän riittämään 104-kokoisiin henkselihousuihin. Hupussa on Selian sateenkaarijerseytä, joka sopi pikkuautoihin lähes täydellisesti. Minun täytynee vielä laskea nappeja vähän alemmas, sillä housut näyttävät olevan vähän ahdistavan ylhäällä. Sovitusvaiheessa Vilho ei tahtonut pysyä paikoillaan, joten mittojen ottaminen oli vähän haastavaa. Napit ovat Vilhon itsensä valitsemat. Pikkuveli tai -sisko sai myös pikkuautoista oman pienen versionsa, joka on taas kerran Ottobren Kisuliini-kaavalla tehty.
Pikkuinen piilo
Tein tämän bodyn jo ajat sitten, mutta se roikkui pitkään odottamassa neppareitaan. Tämä on alkuperäisellä mallilla (Happy Squirrel, OB1/2012, koko 56) tehty, kun kisukankaiseen bodyyn muutin kaavaa kapeammaksi. Muutin kaavan jo piirtämisvaiheessa kietaisumalliksi. ”Sisäpuolella” kiinnitys on nauhoilla. Mustavalkoinen kangas on Selian puutarhapiiloa, musta trikoo on Ikasyrilta ja resoreista en ole varma. Ne ovat ihan aavistuksen eri sävyä kuin housuissa ja hupparissa, vaikka kuvittelin ensin niiden olevan samaa. Huppari ja housut on tehty Ottobren (1/2013) malleilla Tikrutin ja Tiikeri. Koko näissä on 62. Kavensin kaavoja valmiiksi vähän. Housujen kuminauhakujan jätin vielä takaa vähän auki, jotta saan kuminauhan laitettua sinne sitten myöhemmin, kun tiedän, minkä kokoinen käyttäjä on 🙂 Keltainen resori on Majapuulta ja musta college omasta vanhasta hupparista. Jostain syystä ajattelin, etten ehkä käytä enää isoa miestenkokoa olevaa mustaa hupparia, jonka etumukseen olen hopealangalla kirjonut What a fucking fake 🙂 Säästin tuon kirjotun kohdan vielä – varmuuden vuoksi 😉 Kyllähän mä aikoinani sain…
Ruskea päivä
Tänään valmistui muutama ruskeasävyinen vaate. Noshin interlocktrikoosta syntyi ihana kisubody kietaisumalliin. Ikasyrin sydämet pääsivät jo toiselle kierrokselle, kun vanhasta (huonosta) paidasta syntyi pieni takki. Vuorina velourtakissa on PaaPiin sienitrikoota. Itselleni tein Kestovaippakaupan joustocollegesta kotilököhousut. Lähinnä ajattelen tuota äitiysloma-aikaa, jolloin varmasti kaipaan paljon ihania, pehmeitä ja mukavia kotivaatteita. Kuten kuvasta näkyy, pikkuvaatteiden käyttäjä venyttelee vielä jonkin aikaa äidin masua. Lököpöksyissä on resorit lahkeissakin, jotta lahkeet eivät laahaisi maata. Myös resori on Kestovaippakaupasta.
Pientä punaista
Tulipa sitten ommeltua vielä yhdet potkuhousut ja yksi body. Kaavat ovat samat kuin aiemmissakin, samoin koot. Ehdin jo iloita punaisesta setistä, mutta sitten tajusin, että potkuhousut ovat kokoa 56 ja body kokoa 62, eivätkä ne kyllä varmasti ole sopivia yhtäa aikaa, sen verran pieniltä nuo potkuhousut bodyn vieressä näyttävät. Noh, ovatpahan söpöjä sitten yksikseen 🙂 Sydäntrikoo on Jätti-Rätistä ja pallo- ja raitatrikoo Eurokankaasta. Raitatrikoota oli sen verran vähän, että hihat piti tehdä poikkisaumalla. Enää sitä ei sitten jäänytkään edes tilkkulaatikoon 🙂 En tiedä, mikä ajatuskatko minulla oli, kun leikkasin potkuhousut noin. Keskietu olisi nimittäin pitänyt leikata taitteelta, mutta nyt siinä on sauma.
Karkkipäivä ja pötkylätyyny
Ostin ihanan Selialta sweet days -jerseyn ihan vain vauvanvaatteita varten. Mihin se nyt voisi paremmin sopiakaan? Näköjään se sopi täydellisesti myös Majapuun raitatrikooseen. Raitapaita selvästi huutaisi applikointia, mutta tähän hätään – ja remontin keskelle – en kerta kaikkiaan saanut sellaista aikaseksi. On kai pakko tehdä vielä toinen 😉 Body on toinen laatuaan. Tein Vilholle aikoinaan yhden täysin epäonnistuneen bodyn venekaula-aukolla.. Tämä on Ottobren Kisuliini, johon olen lisännyt neppilistan. Joku kietaisuversio tekisi vielä mieli tehdä… Edellisestä sohvapostauksesta jäi pois vasta kuvaamisen jälkeen valmistunut pötkylätyyny. Keskiosa on Marimekkoa ja päädyt vanhaa lakanaa. Kiristysnauhat ovat hajonneesta jouluvalosta 🙂 Kätevänä tyttönä tajusin vasta nyt, että oishan tuon t-paidan voinut pukea Vilholle päälle näihin kuviin!
Halloweeninvärinen norsupaita
Uudet ihanat kankaat kotiutuivat Ikasyriltä perjantaina, enkä voinut vastustaa niitä! Kankaat ovat toinen toistaan sievempiä, ihanampia ja pehmeämpiä. Kuvan norsutrikoo on superpehmeää bambukangasta ja pääsi ensimmäisenä ommeltavaksi halloweeninoranssin värinsä ansiosta. Body toimi myös harjoituskappaleena saumurille. Saumurini on yhä uudenkarhea, enkä ole kaikilta osin vielä sinut sen kanssa. Ainakin peitetikkien kanssa olisi vähän harjoittelunvaraa. En tiedä pitäisikö näitä interlocktrikoita ommellessa käyttää saumurissakin pallopääneloja vai mikä tässä oikein mättää.. Kokeilin tässä toista kertaa ”venekaula-aukkoa” ja totesin taas, ettei se taida olla hyvä idea. Vaikka sen ompelu on helppoa, kaula-aukko venahtaa normaalia paljon nopeammin ja enemmän. Seuraavana ompelulistalla on pyjama Vilholle ihanaakin ihanammasta karhukankaasta. Tosin voi olla, että juhla-asu tuleviin häihin kiilaa pyjaman edelle. Noh, se taitaa riippua muista kiireistä. Tässä sivussa on nimittäin valmistumassa myös pitsihuivi omaksi juhla-asusteeksi 🙂