Pandoja!
Olen ollut jo pitkään rakastunut Viljamin pandoihin, enkä näemmä ole ainut. Serkkuni pyysi minua tekemään pandoista pari pientä haalaria koossa 74. Olipa ihanaa ommella taas jotain näin pientä ❤ Ihan tämä ei mennyt suunnitelmien mukaan, sillä olin tilannut liian vähän kangasta. Kahteen haalariin tarvitaan nimittäin 4 hihaa. Kaksi ei riitä! Onneksi minulla oli tätä ennestään kaapissa, joten sain puuttuvat hihat paikoilleen. Kumma, miten sitä jaksaakin päätellä langat ja viimeistellä vaatteet kunnolla, kun ne ovat menossa jollekin muulle kuin omalle perheelle. En luultavasti ole ikinä ommellut omille lapsilleni näin siististi yöpukuja! Eino sai samasta kankaasta paidan. En ole aivan varma, pidänkö tuosta mintusta tässä paidassa, mutta siinä se nyt on kuitenkin. Eiköhän tuo ole sitten ihan kivannäköinen, kun on samanväriset housutkin. Hihat ovat siis Selian minttua trikoota, jota minulla on myös joustocollegena. Kaava on uusimman Ottobren (6/2015) Steampunk koossa 92.
Tilkuista haalariksi
Eilen tulivat myyntiin Majapuun uudet merinot, mutta kerrankin olin fiksu ja tarkastin, mitä minulla oli jäljellä viimevuotisista. Kaapista löytyi pieni Eurokankaan muovipussi, joka oli sullottu täyteen merinoa. Sinistä jääkarhua oli yllättävän paljon, lähes täysi haalarin mitta, ja muitakin riittävästi. Jätin siis uuden tilauksen napsuttelematta ja ompelin saman tien kaipaamani villahaalarin. Hihat leikkasin kolmeen kertaan. Esimmäiset hihansuut olivat turkoosit ja liian lyhyet. Tajusin vasta ompeluvaiheessa, että unohdin lisätä niihin jääkarhukankaasta uupumaan jääneen mitan. Leikkasin siis uudet palat ja ompelin ne paikoilleen. Tuijottelin haalaria hetken. Siitä tuli sirkusolo. Ihan kauhea. Purin turkoosit hihansuut pois ja leikkasin tilalle vielä näitäkin pidemmät ja leveämmän palat mustavalkoraidallisesta merinosta. Ja kyllä. Näin tämä on niin täydellinen kuin paloistani oli mahdollista saada. Jopa vetoketju on luonnonvalkoinen kuten jääkarhut ja raidatkin! Kuten arvata saattaa, kaavoina on taas Ottobren Indian Elephant. Pidensin nyt kuitenkin haaramittaa melko reilusti, jotta haalari ei jää heti ahtaaksi. Muutoin merino antaa sen verran paljon…
Tähtiä, tähtiä!
Olin jemmannut tätä(kin) kangasta ties miten pitkään. Eräänä päivänä sain kuitenkin idean Käpysen tähtineppareista. Tilasin siis nepparit ja nyt sain vihdoin tämän ommeltua, päiväunien aikana. Kaavana on Ottobren 6/2013 Indian Elephant koossa 80. Kangas on Majapuun tähtineulosta ja resori jotain kaapista löytynyttä. Kohdistukset kosahtivat edessä vähän, takana pahemmin. Murheenkryyni oli kuitenkin nuo nepparit. Painoin lähes jokaisen kahteen kertaa, sillä Prymin pihdeillä noita ei saanut laitettua lainkaan eikä se käsinkään ollut ihan helppoa… Mutta olipa ihanaa saada se kauan kaivattu VAU-fiilis, kun tämä valmistui 🙂 Luultavasti rakastun tähän vielä enemmän kuin ampparijumppikseen.
Amppari-Eino
Halusin testata Ottobren Villikon (1/2013) kaavan ennen kuin ompelisin siitä mitään erityistä. Testikankaaksi valikoitui muutamalla (kahdella tai kolmella) eurolla ostamani pätkä Metsolan joustofroteeta. Resori on Majapuun avoimista ovista ostettu, joten tämän ihanuuden hinnaksi tuli alle vitonen 🙂 Valitsin kooksi 74, ”jotta siinä olisi kasvunvaraa”. No eihän siinä mitään varaa ole! Mulla on jo ihan jättivauva 🙂 Kaavaan lisäsin korkean kauluksen, joka voisi olla lyhyempi/löysempi. Hihat jäivät lyhyiksi, joten korvasin puuttuvan pituuden pidemmillä resoreilla. Ihanasti jaksoi pieni kuumepotilas vähän hymyilläkin kameralle 🙂
Pikkuautoja isolle ja pienelle
Rakastuin Metsolan pikkuautoihin heti, kun näin ne ensimmäisen kerran. Kangaskarkeloissa ne tulivatkin sitten sopivasti alennukseen, ja ostin heti oman pätkäni. Verkkokaupan ongelmien takia ostajille annettiin bonuskangas, joka minun kohdallani oli 50 senttiä ruskeaa joustofroteeta. Pätkä riitti juuri sopivasti tämän setin ruskeisiin osiin. Koska 50 senttiä on oikeasti aika pieni pala, jouduin muokkaamaan haalarin kaavoja (Ottobre 4/2013), jotta sain pätkän riittämään 104-kokoisiin henkselihousuihin. Hupussa on Selian sateenkaarijerseytä, joka sopi pikkuautoihin lähes täydellisesti. Minun täytynee vielä laskea nappeja vähän alemmas, sillä housut näyttävät olevan vähän ahdistavan ylhäällä. Sovitusvaiheessa Vilho ei tahtonut pysyä paikoillaan, joten mittojen ottaminen oli vähän haastavaa. Napit ovat Vilhon itsensä valitsemat. Pikkuveli tai -sisko sai myös pikkuautoista oman pienen versionsa, joka on taas kerran Ottobren Kisuliini-kaavalla tehty.
Koossa 56!
Sadepäivän ratoksi syntyi – tai pikemminkin valmistui viimein – vähän vauvanvaatteita. Muutama muukin tuli tehtyä, mutta niistä puuttuu vielä nepparit. Ensimmäinen haalari on Ottobren Snail Walk (4/2012) vähän kavennettuna. Tämä malli näyttää mallinukella niin söpöltä 🙂 Toinen haalari on miikkarikopio omilla säädöillä. Kankaana siinä on palasiin purettu 70-lukulainen potkupuku, jossa oli epämääräisiä reikiä muutamassa kohdassa. Ehjistä osista sain kuitenkin koottua vielä haalarit koossa 56. Mittasuhteet ovat siinä jotenkin epäsuhtaiset, eikä kohdistus onnistunut täysin vetoketjun alapäässä. Alempi norsu jää kuitenkin mallinukella ainakin niin alas, ettei siihen kiinnitä huomiota, kun ylempi on ihan kohdallaan. En jaksa purkaa, kun tuo on vähän tuollainen muutenkin 🙂
Omenakukkia talvivauvalle
Söpöysvaroitus! Tästä tuli niin mielettömän ihana, että vaikka se olisi kuinka epäkäytännöllinen, niin silti tämä pääsee kevyesti top5 ihanimmat vauvanvaatteet ikinä -listalle! Kääk, miten mä maltan odottaa marraskuuhun, joulukuusta puhumattakaan?! Neulos on tietysti Majapuulta, samoin resorit. Vetoketjut löytyivät Va-Ritista, fleece ja hupun trikoo Selialta. Nyöri, narunpäät ja välivanu ovat Jätti-Rätistä. Kaava on muokattu Ottobren jumpsuitista (4/2012). Koko on 62 🙂 Myssy on Metsolan Hippietä, resori samaa kuin haalarissa. Poseeraamaan pääsi Eveliina-nukkeni 🙂 Taustalla näkyy Tilkkukorista ostamastani Naapuri-puuvillasta tehty verho. Parempi bloggaus siitä tulossa, kunhan saamme olohuoneen kuvattavaan kuntoon remontin jäljiltä 🙂
Mustikoita
Mustikkavelour tarttui jossain vaiheessa mukaan Käpyseltä. Ajattelin alkujaan, että kangas on liian vauvamainen, mutta eihän se ollut. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui sopivanvärisen vihreän kankaan löytäminen tämän kaveriksi. Eurokankaassa vihreä velour näytti ihan oikeanväriseltä mustikan rinnalla, mutta eipä se enää päivänvalossa sitä ollutkaan. Ennen tätä vihreää tilasin jo yhtä vihreää velouria Itävallasta, mutta sekään ei ollut oikeaa sävyä. Helpoimmalla olisin päässyt, jos olisin vain tyytynyt tummansiniseen, mutta se olisi minusta ollut liian synkeä vaihtoehto. Kaavat ovat uusimmasta Ottobresta (4/2013), mutta haalareiden kaavaa muutin vähän. Ne olivat alkujaan leveämmät ja lyhytlahkeiset. Molemmat ovat kokoa 104, sillä haluan näiden mahtuvan Vilholle vielä syksylläkin. Esimerkiksi perhossetti on koossa 98, ja se on ihan jämptin kokoinen. Ainakaan t-paitoja en viitsi noin pieninä tehdä enempää. Mutta olihan pojalla 2-vuotisneuvolassa huhtikuussa mittaa jo 95,5 cm, joten ihmekös, jos 104 ei enää näytä ihan valtavalta. Hupparissakin vain huppu on iso ja hartia leveä. Huppariin uskaltauduin ensimmäistä kertaa ompelemaan peitetikit…
Kesä, tule jo!
Taikametsähupparistani syntyi kesähaalari Vilholle 🙂 Laitoin tuon hupparin päälleni kai kaksi kertaa, enkä tykännyt siitä. Purin siis vaatteen ja ompelin siitä tällaisen. Pohjana on Ottobren jumpsuitin kaava, hupun pienensin ihan vapaalla kädellä. Haalaria ei ole viimeistelty täydellisesti, mutta tämä kelpaa ihan varmasti pihaleikkeihin 🙂 Tarkoitus oli tehdä tästä ihan lyhytlahkeinen, mutta selkäosa oli aivan liian pitkä, joten pidensin sitten lahkeita.. Jospa tälle tulisi nyt käyttöä 🙂
Jos vaikka vähän sydämiä..?
Vanha kauppahaalari on jäänyt auttamattoman pieneksi, joten oli aika tehdä kevääksi uusi. Idean tähän sain Me&I:n sini-mustasta jumpsuitista. Huppuun muistin jopa laittaa kangasmerkin ja sen alle pätkän heijastinnauhaa. Kaavat ovat Ottobresta (4/2012). Vetoketjun siirsin keskelle eteen, sivuista kavensin. Haalari on kokoa 104, ja yllättäen siinä ei ole yhtään ylimääräistä, vaikka olettaisin Vilhon olevan vasta vähän yli 90-senttinen! Sydänkangas Ikasyriltä, hupun vuorikangas Michas Stoffeckelta, fleecevuori Jätti-Rätistä, vetoketjun vedin Royal-tuotteelta. Resorit ovat sekalaisia laatuja omasta varastosta.