Läjäpäin kesäompeluita
Nämä kangaskassit ompelin tosiaan jo toukokuussa, juuri ennen päiväkodin päättymistä. Olin poikien kanssa kasvattanut siemenestä tomaatteja, joita tulikin ihan valtava määrä, 27 kpl. Päädyinkin lopulta jakamaan niitä sukulaisille ja päiväkodin hoitajille. Koska tomaatti yksinään ei ehkä ole jokaisen toivelahja, päätin ommella niille pussit. Lopulta ompelin näitä kangaskasseja – erittäin perinteisesti – lasten viimeistä hoitopäivää edeltävänä yönä. Aamulla lapset valitsivat, mikä kassi menee kenellekin, minkä jälkeen laitoimme ylikokoiset taimet kasseihin! Taimikassien lisäksi olen ommellut vaatteita Vilholle. En voi sanoa, että meillä olisi puutetta kesävaatteista, mutta Vilholla niitä on suhteellisen vähän. Lisäksi niistä suurin osa on hänelle epämieluisia, mistä johtuen hän ei käytä kuin muutamaa vaatetta. Päätin siis tehdä hänelle muutaman sellaisen vaatteen, joka tulisi varmasti käyttöön. Ensimmäinen näistä on punainen kitarapaita. Vilhon punaiset vaatteet ovat nopeassa kierrossa. Heti, kun ne ilmestyvät pesun jälkeen kaappiin, ne menevät myös päälle. Harmaat ja tummansiniset vaatteet saavat rauhassa pölyyntyä koreissa, sillä niihin ei juuri kosketa.…
Paitoja synttärisankarille
Vilhon 6-vuotissynttärit menivät vähän mönkään vesirokon takia. Olimme suunnitelleen juhlivamme synttäreitä pääsiäisenä, mutta pitkänäperjantaina Vilholle ilmestyivät ensimmäiset vesirokkonäppylät. Ensin ajattelimme, että voihan ne synttärit viettää, kun suurin osa vieraista on kuitenkin jo taudin sairastanut. Pian kävi kuitenkin selväksi, että tauti oli sen verran tuskainen superherkälle Vilholle, ettei synttärijuhlat tulleet kuuloonkaan. Oikea syntymäpäivä oli vasta vähän pääsiäisen jälkeen, ja silloin paketista paljastui sateenkaaripaita, johon en kaikessa kiireessä ehtinyt tehdä mitään kuvaa eteen. Mua se jäi vähän harmittamaan, vaikka Vilhon mielestä tämä on ihan hyvä näinkin. Jalassa on tässä kuvassa aiemmin esittelemäni collegehousut. Mummilta Vilho sai synttärilahjaksi karttapaidan, josta tuli välittömästi uusi ykkössuosikki! Kävin maaliskuussa äitini kanssa Turun käsityömessuilla, ja äiti osti tämän Käpysen kankaan messuilta Vilhon syntymäpäivälahjaa varten. Minä siis ompelin paidan, mutta äitini osti kankaan. Sekä sateenkaari- että karttapaita on tehty Paapiin kaavakirjan Myyry-kaavalla. Vilho on nyt 125 cm pitkä, ja tein paidan koon 128 kaavalla. Uskoisin tämän olevan hyvinkin…
Leijonasetti ja ohje housujen säädettävään vyötäröön
Verson puodin ompelukerhon yllätyspaketista löytyi ihanaa Leena Rengon suunnittelemaa Leijonamieli-kangasta. Ompelukerhon ideana on ommella yllätyskankaasta tiettynä aikana, joka nyt oli 19.-24.9. Ihastuin kankaaseen heti, samoin kuin Einokin. Koska hän oli veljeään innostuneempi kankaasta, päätin ommella jotain hänelle. Matkaan tuli mutkia heti alussa, sillä perheeseemme rantautui vatsatauti. Ensin sen sairasti Eino, minkä seurauksena valvoin useamman yön. Seuraavana vuorossa olinkin minä. Sain taudin todella voimakkaana, ja se voi voimat neljäksi päiväksi. Juuri, kun olin toipunut taudista, Vilho alkoi oksentaa. En siis reilun viikon kestäneen pyykkämisen keskellä ehtinyt edes ajatella ompelua. Aloitin vaatesetin ompelun ompelukerhon viimeisenä päivänä, enkä ehtinyt saada sitä valmiiksi. Vaatteet valmistuivat siis yhden vuorokauden myöhässä. Olisin varmasti saanut nopeammin valmiiksi pelkän teepaidan, mutta halusin ehdottomasti tehdä näistä kokonaisen setin. Huppari ja housut ovat joustocollegea, leijonakangas trikoota. Huppari on Ottobren Crocodile (1/2015) koossa 104 ja housujen kaava on joku minulta ennestään löytynyt kapea sivusaumaton malli koossa 100. Housujen lahkeissa on löysähköt…
Farkut ja t-paita
Havahduin tässä eräänä päivänä siihen tosiasiaan, ettei kaapista löydy kuin kahdet sopivat farkut. Loput ovat liian pieniä, liian suuria tai muuten sopimattomia. Osan olen ommellut itselleni joskus 1990-lopulla tai 2000-luvun alussa, enkä enää yksinkertaisesti halua käyttää niitä. Kaivoin siis lehtihyllystäni tutun Ottobren (5/2012) ja piirsin siitä Lady fit -farkkujen kaavat. Muutin farkkujen takakaarrokkeiden muotoa sekä takataskuja. Olen tehnyt kaavoilla jo useammat housut itselleni, mutta suurin osa niistä on äitiysmallisia. Nämä on ommeltu Eurokankaan todella joustavasta farkusta, joka on nurjalta puolelta vaaleanpunaista. Punainen kuultaakin farkusta hiukan läpi, joten tein tikkaukset luumunpunaisella langalla. Kolikkotasku on Marimekon puuvillaa, samoin taskupussi, joka ei tosin näy mihinkään. Paita on Aarrekidin trikoota, ja leikkasin sen ilman kaavoja vanhan paidan mallilla. Olen jemmannut tätä kangasta pitkään, mutta nyt vasta tajusin, ettei se riitä kunnolla pitkähihaiseen paitaan. Tein siitä siis mukaavaakin mukavamman löysän t-paidan. Pääntien on kantattu samalla kankaalla, hihoissa ja helmassa on vain taitteet. Tykkään kovasti näistä!…
Hau Hau!
Kuten jo edellisestäkin julkaisustani kävi ilmi, pojat ovat armottomia Ryhmä Hau -faneja. Päätin siis lopulta ostaa Ryhmä Hau -kangasta, kun sitä sattui olemaan Kankaamon liikkeessä huhtikuun lopussa. Harmaa trikoo on myös Kankaamosta. Oli kyllä niin näppärää, kun oli hyvä kangaskauppa lähellä kotia. Erityisesti näiden yksiväristen kankaiden valinnassa auttoi valtavasti, kun pääsi paikan päälle vertailemaan sävyjä. Nyt Kankaamo on jo sulkenut Raision liikkeensä, valitettavasti. Kaavana t-paidassa on Ottobren Mr. Bear koossa 122. Kaava on pienehköä kokoa ja paita on juuri sopiva 118-senttiselle hoikalle pojalle. Kankaasta puuttuu kokonaan Kaja, joka on Vilhon suosikkihahmo, joten applikoin Kajan tunnuksen paidan etumukseen. Karhea tukikangas hankaa Vilhoa sen verran, että muutaman tunnin käytön jälkeen rinnassa oli pieniä punaisia pilkkuja koko tukikankaan alueella. Koitin repiä tukikangasta irti, mutta nimestään huolimatta tämä repäisytukikangas ei ole revittävää. Onneksi se pehmenee pesussa, joten koitan irrottaa sitä pesun jälkeen. Toivottavasti myös helman puretun tikkauksen jälki häviää pesussa.
Tehotuotettuja t-paitoja
Tein tänä viikonloppuna jotain, mitä en yleensä tee ikinä: ompelin ison kasan vaatteita samoilla kaavoilla. Eino sai kaksi kesäsettiä ja pari t-paitaa, Vilho sai kaksi pyjamaa ja t-paidan. Kaikki tarvikkeet löytyivät kotoa ennestään, ja suurin osa oli jämäkankaita, joista olen jo joskus aiemminkin ommellut jotain. Ensimmäisenä on Aarrekidin kankaasta tehty paita. Hihat ovat Noshin raitaa. Kaavan Einon paidoissa on Ottobren Papana koossa 92. Sovituskuvassa Einolla Me&I:n shortsit kokoa 98/104. Sopivat kätevästi jo pienemmälle säädettävän vyötärön ansiosta. Nämä ovat vanhaa ilmeisesti paljon nykyistä kapeampaa mallistoa, sillä uusista shortseista mitkään eivät ole enää sopineet meidän pojille. Lakit ostin PoPin Outletista. Vilho valitsee jo itse vaatteitaan, joten hänellä on puna-vaaleanpunainen hattu, pikkuveli sai tyytyä äidin valintaan, turkoosi-vihreään. Lakit ovat käännettäviä. Tässä loput sarjan t-paidat Einolle. Vasemmalta ensimmäinen on Noshin raitaa yhdistettynä Sari Ahokaisen satenkaaripupuihin, toinen on Kesämies Kekkosta Ikean kangastusseilla väritettynä ja kolmas on Noshin raidoista koottu. Kaikki on ommeltu Papanan kaavalla koossa…
Kesäriiviöille Riivalia
Paikallisen kangaskaupan alennuksesta tarttui mukaan yksi raportti Riivalia. En oikeastaan ollut suunnitellut ostavani tätä, mutta materiaali oli yllättävän erilaista verrattuna sinapinkeltaiseen Riivaliin. Tämä nimittäin on todella pehmeää ja joustaa mukavasti! Yhdestä raportista sai juuri kaksi t-paitaa.Iso kuvio oli raportinpätkässä niin ylhäällä, etten meinannut millään saada sitä ehjänä paitaan. Lopulta sain vinkin siirtää olkasaumaa etukappaleelle, ja niin teinkin. Kuvissa se näkyy huonosti, mutta olkasauma on 3cm etukappaleen puolella ja siinä on musta koristetikkaus. Toinen t-paita on kokoa 92 ja toinen 116. Shortsit ovat samaa kokoa, mutta jätin pienemmistä sivukaitaleet pois ja isommat ovat leveydestä 110 ja pituudesta 116. Pojat ovat nyt noin 88 ja 112 cm pitkiä, joten kumpikin osuu juuri kokojen väliin niin, että pienempi koko alkaa olla pieni mutta isompi on vielä vähän iso. Shortsien farkkuneulos on toisesta paikallisesta hamstrattua. Näitä farkkuneuloksia on nyt ihan muutama metri varastossa! Molemmat shortsit ompelin Turun sivutikkiläisten laneilla viime viikonloppuna. Itse olin paikalla…
Synttärit ja kooste huhtikuun lopusta
Huhtikuu oli kaiken mahdollisen tekemisen suhteen hirvittävän kiireinen kuukausi. Jotain ompeluksia ehdin kuvata, mutta mitään en ehtinyt enää puolivälin jälkeen blogata. Tässä siis kooste huhtikuun lopusta. Ensin Einon perusvaatetta: pari bodya ja collegehousut. Housut liittyvät ompeluryhmän Jussi-haasteeseen, jossa ompelukseen piti joka päivä lisätä uusi yksityiskohta. Tässä yksityiskohtia on jo neljä: resori, rypytys, reikä ja tasku. Kaksi ensimmäistä osaa jäi kuvaamatta. Ensimmäisenä tein ruskeat joustofroteehousut ja toisena pipon. Sitten vihreät. Vaaleanpunaisesta tykkäävä pupufani sai t-paidan. Tämä oli erittäin mieluinen 🙂 Samaan aikaan tein pikkuveljelle tämän ja itselleni vielä Nitorin limellä värjätystä Ikasyrin maxitähdestä paidan, joka jäi myös kuvaamatta…. Ja jottei aika kävisi pitkäksi, olen myös käynyt keittämässä kahvia Nousiaisten MLL:n perhekahvilassa maanantaisin 😉 Rakas Vilhoni täytti tässä kuussa 4 vuotta. Synttäreiltä ei muistettu juuri ottaa kuvia, mutta tällaisen paidan tein hänelle. Hän sai itse valita kankaan, ja iloisten värien ystävänä valinta oli Marimekon alekorista löytynyt puuvilla. Myös tämä on yksi Jussi-haasteen…
Pieni merirosvo!
Pienimuotoisen ompelukilpailun kolmantena päivänä eli tänään tein Einolle kesäsetin. Idea tuli suoraan viikonlopulla myymästäni Miikkarin kesähaalarista, jossa oli pääkallo takapuolessa. Kilpailun puolesta tästä löytyy poimutus taskujen sivusaumoista, resoria kanteista ja taskut. Koko on tarkoituksella reilu, jotta se menisi varmasti vielä kesällä. Housuista tuli yllättävänkin pitkät, mutta toisaalta tässä ne roikkuvat aika alhaalla. Paita on leveydestä kokoa 86, mutta pidensin helmaa joitain senttejä. Raitakangas on Jätti-Rätin laarista, pääkallot tilkkulaatikosta. Kaavat jotain kansioista löytyneitä 🙂 Voi sentään, mikä ihana poseeraaja tästä pojasta onkaan tullut ❤ Kumpa tuo isompikin suostuisi vielä söpöilemään kuvissa! Kun sanon, että otetaan vähän kuvia, Eino juoksee ”kuvauspaikalle” hokien kui kui!
Veljekset hukassa
Ehdin ostaa oman pienen palan Tuikkeen Hukkaa, ja kyllä se on ihanaa 🙂 Tämä oli taas tuntumaltaan ihan omaa luokkaansa, pehmeää ja joustavaa. Tuo Aarrekidin trikoo oli tämän rinnalla hiekkapaperia, enkä ole ollenkaan varma, haluanko tehdä lopusta yhtään mitään. T-paidan kaavaa en muista, mutta nyt osui sopivan kokoinen slimmi malli koossa 110. Kaava oli pitkähihaiselle paidalle, mutta tein juuri niin pitkät hihat kuin kankaasta riitti. Hukkaa ei jäänyt yhtään yli. Meleerattu sininen ”farkkuresori” on jättirätistä, ja se on erinomaista kanttaukseen! Einon bodyt ovat kaikki Ottobren Sausage Dog (4/2014) koossa 80. Hihat ovat vähän knaftit, rinnanympärys liian iso. Haaran muutin valmiiksi kaikkiin. Eivätköhän nämä ihan käyttökelpoisia silti ole. Yksi jäi kuvaamatta, sillä se ehti jo käyttöön ja on nyt pyykkikorissa. Sain vihdoin otetuksi käyttöön myös Lidlin leimasimen, ja leimasimme Vilhon kanssa kokomerkinnät bodeihin. Nyt se onkin tuossa käyttövalmiina odottamassa seuraavia leimattavia vaatteita!