Pikku bambino
Bambipaita syntyi hyväntekeväisyysprojektin sivutuotteena. Onneksi löysin kankaan nyt enkä ensi kesänä, sillä se riitti juuri ja juuri koon 98 paitaan. Bambia jäi tämän jälkeen jäljelle viiden sentin suikale. Nyt voimmekin sitten samistella Vilhon kanssa bambeissamme. En ole ehtinyt sovittaa tätä paitaa kisuhaalarin kanssa, mutta kuvittelisin niiden sopivan yhteen täydellisesti. Tässä vielä koottuna kuviksi kaikki Tyksiin lähtevät vaatteet: Loppuun vielä muistutus Majapuun ompelukilpailusta. Tunikani löytyvät aikuistenvaatteista, ja niitä voi äänestää numeroilla 9 ja 10!
Vaatteita pikkupotilaille
Tässä oma työpanokseni Ompeluelämän Turun jaoston hyväntekeväisyyskampanjaan. Saimme siis tarvikkeet lahjoituksena, ja aktiivijäsenet jakoivat ne osallistujille määrämittoihin leikattuina. Näiden vaatteiden määränpää on TYKSin osasto 416 eli lasten syöpä- ja veritautiosasto. Edellisestä vastaavasta hyväntekeväisyyskampanjasta löytyy tietoja täältä.
Hyvää joulua!
En tiedä, miksi alkujaankaan ostin keltaisen Käpyseni-joustofroteen, sillä en koskaan pitänyt siitä. Värikin oli kylmä keltainen, joka ei lämmitä minua pätkän vertaa. Jouluompelusten lomassa löysin kankaan ja mietin, miltä se näyttäisi värjättynä. Kotoa löysin yhden paketin Nitron punaista väriä ja päätin kokeilla. Ei kangas nyt minusta paljoa rumemman värikseksikään voinut enää muuttua. Kun nostin kankaan ulos pesukoneesta, näin sen välittömästi jouluvaatteena. Oranssihan tämä on ja pinnassa jännä keltainen hohde, mutta käpyineen kaikkineen se on kuin tehty jouluvaatteita varten! Tonttumyssy Vilholta puuttui joka tapauksessa, eikä housujakaan ole koskaan liikaa. Housujen kaavat ovat samat kuin edellisissäkin joustishousuissa (OB 6/2011), tonttulakki on leikattu oman lakkini mallilla. Joustis on Käpyseltä, resori Majapuulta. Kulkunen löytyi askartelukaapista, jostain se on irronnut/irrotettu 🙂
Tuplasti paitoja yksille housuille
Ensin oli ajatus punaisista housuista, jotka sopisivat merirosvopaidan kanssa. Ompeluhuoneessa silmiini osui ihana velour, joka myös sopi täydellisesti punaiseen joustikseen. Sitten muistin, että ostin punaisen joustiksen Fabriinalta erityisesti autokorjaamopaitaa varten. Tällainen soppa siitä sitten syntyi: Ostin sieniretkivelourin Seliasta lokakuun alkupuolella. Siitä lähtien olen pyöritellyt ja siirrellyt sitä laatikosta toiseen. En sittenkään rakastunut tähän kankaaseen kankaana. Nyt vaatteena asia onkin taas toisin 🙂 Olen ajatellut tämän Vilhon joulusetiksi. Voi olla, että ehdin vielä keksiä jotain muutakin, mutta tämä on kyllä aika sievä setti, lämmin ja pehmeä. Kuvittelin autokorjaamon riittävän paitaan. Tietenkään se ei riittänyt. Onneksi punaista oli kuitenkin vielä jäljellä, mutta resori sen sijaan ehti loppua kesken. En ole täysin varma, miten paljon pidän tuosta punaisesta autokorjaamon rinnalla, mutta ehkäpä se tästä.. Jos saan tässä lähiaikoina ostetuksi pippurinruskeaa resoria, saatan vaihtaa nuo hihansuut. En ole niistäkään ihan varma. Ainut, mistä tässä setissä olen varma, on se, että tuo (Majapuun) autokorjaamojoustis on…
Brum brum sanoo auto
Vilhon ainut velour-oloasu, Tutan junapuku, alkaa käydä jämptiksi, joten oli korkea aika tehdä varastoon uusi kotisetti. Tenttikiireissäni ompelu sai jäädä vähäksi aikaa tauolle ja sen jälkeen tuli niin paljon muuta ajateltavaa, etten ehtinyt tai jaksanut pysähtyä miettimään Vilhon vaatteita. Onneksi vihdoin koitti lauantain ompeluseura Mammakeitaalla! Autopuvun raitavelour on Royal-tuotteelta ja sydänautot Ikasyrilta (taivaan kauan sitten) ostettu. Kaula-aukossa, hihoissa ja lahkeensuissa on turkoosi resoria, joka on omista varastoista. Paidanhelmassa ja vyötäröllä on suklaanruskeaa resoria, sillä turkoosia ei jäänyt kuin muutaman sentin suiroja jäljelle. Autoapplikaatio ei ole kauneimmasta päästä, enkä laita siitä lähikuvaa 🙂 Tein sen ex tempore ilman mallikuvaa vieraalla ompelukoneella. Vihreästä velourinpalasta kiitän mitä nöyrimmin erästä ompeluseuralaista. Housujen kaava on Ottobresta 4/2010, koko 98. Paita on tehty samoilla kaavoilla kuin aiemmin ompelemani kirahvihuppari (OB 4/2007), mutta helmaa ja hihoja on pidennetty vastaamaan suunnilleen kokoa 98. Leveyttä molemmilla kaavoilla oli reippaanlaisesti. Housut olisivat mahtuneet nätisti ilman sivuraitojakin ja hartiassakin on nelisen…
Perusvaatteita ja yhdet villasukat
Tarkoituksenani oli tehdä yhdet legginsit, mutta sitten homma karkasi käsistä. Sain lähes kaikki vaatteet saumuroitua kasaan aamupäikkärien aikana noin tunnissa. Tehokasta, sanoisinko! Vain peitetikkaukset ja osa resoreista jäi iltatyöksi. Retronorsukankaasta tehty setti on Ottobren numerosta 6/2010. Housut ovat Pitkä Jussi ja paita Villi Viikinki -kaavoilla, molemmat koossa 92. Aioin ensin tehdä yhdet housut testimielessä Jätti-Rätin kankaasta, mutta sitten totesin tekeväni samalla vaivalla toisetkin. Molemmissa legginseissä – tai pitkissä kalsareissa – sininen trikoo on Ikasyrilta ostettua Moonkidsin 2-laatuista superpehmeää ohutta trikoota. Resorit ovat omista varastoista, ja retronorsun ostopaikka on unohtunut, sillä olen ostanut sen jo joskus ajat sitten. En ole oikein lämmennyt tuolla kankaalle aiemmin. Nytkin käytin sen vain siksi, etten keksinyt, mistä muusta nuo ompelisin. Nyt täytyy kuitenkin myöntää, että hyvännäköiset noista tuli (jos kaula-aukon kiertävää resoria ei lasketa…). Vihreät dinopaidat syntyivät sivutuotteena, kun odottelin pojan nukahtamista. En voinut alkaa heti huristella koneella, vaan piti keksiä jotain hiljaisempaa puuhasteltavaa, joten…
Vähän vaaleanpunaista
En tiedä, tuleeko jokaisen poikalapsenäidin elämässä hetkiä, kun vaan täytyy saada tehdä jotain VAALEANPUNAISTA. Minulle se hetki tuli nyt. Tällä kertaa vaaleanpunaista settiä ei saa kuitenkaan Vilho vaan Vilhon serkkutyttö. Toivottavasti yllätyslahja on mieluinen.. Housut on tehty OB:n 4/2012 Rainy Sky -kaavalla. Tosin kaavaan on tehty lukuisia muutoksia. Housujen pituus on koosta 74, leveyttä piirtelin riittävästi täsmäämään saamiini mittoihin (enemmän kuin kaavojen suurimmassa koossa). Perusmalli ja polvien rypytykset ovat kuitenkin kaavasta. Taskut piirsin ihan omasta päästä ja lopulta lisäsin vielä resorit, sillä en halunnut ahdistavaa kuminauhaa vyötäröä puristamaan. Pipo on ommeltu taskutrikoosta Me&I:n solmupipon mallilla. Kyseinen Me&I-pipo mahtuu vielä meidän pian 1,5-vuotiaalle, joten ajattelin, että sen täytyy mahtua myös 5-kuukautiselle serkkutytölle 🙂
Kaaritaskut
Olen monissa blogeissa (sekä FB:n Metsolan kirpputoriryhmässä) katsellut ihaillen kaaritaskuhaalareita ja -housuja. Kangaslaatikoita penkoessani löysin palan ruskeaa velouria, josta tein aikanaan jo yhden haalarin. Taskut ovat housujen jämäpaloista. Tein oranssista velourista housut viime vuoden elokuussa noin kokoon 74/80, ja ne ovat vieläkin käytössä, vaikka muut tuon kokoiset on jo aikoja sitten korjattu pois vaatelipastosta. En tiedä, mikä paha karma tällä ruskealla kankaalla on, kun mikään siitä ommeltu ei oikein tunnu onnistuvan! Taskujen resorien kanttaukset ovat paikoin ihan vinksallaan ja sekä vyötärö- että lahjeresorit ovat lörppömallia. Housut eivät siis tahdo pysyä jalassa ylhäältä eikä alhaalta. Ääh ja pyyh. Kai noita resoreita on kiristettävä, tai niiden sitten niiden sisään on pudotettava kuminauha. Eipä tässä auta muu kuin ajatella, että vain tekemällä oppii. Jospa minäkin sitten vielä joskus 🙂
Vakosamettihousut
Vilholla on jo jonkin aikaa ollut akuutti housupula. Collegepöksyjä ja muita kotihousuja löytyy kyllä, mutta vähän parempia edustushousuja on kovin vähän. Perintöhousut ovat menneet suoraan hiekkiskäyttöön, sillä collareissa tai sammareissa ei ole asiaa hiekkalaatikolle. Nämä kuuluvat yhteen aiemmin tekemäni norsupaidan kanssa. Ostin kankaat yhtä aikaa, ja molemmissa on samaa resoria. Myös näiden kaavat ovat Ottobresta (4/2010) mutta koko on 92. Vaikka lahkeissa on ylimääräistä pituutta, uskoisin, että resorit pitävät lahkeet poiskantapäiden alta. Jätin mallista etulahkeen koristesaumat ja takataskujen läpät pois ja lisäsin vyötärölle säädettävän kuminauhan. Myös resorit ovat lyhyemmän kuin mallissa, sillä tässä on tasan kaikki tämänvärinen resori, mitä varastostani löytyi.
Joulunäpertelyjä
Pääsin aloittamaan lahjaompelukset vasta joulunalusviikolla. Vähän meinasi mennä kiireeksi noiden kanssa, mutta lahjaksi tulevat pääsivät kyllä ajoissa paketteihin. Ensimmäisenä oli vuorossa applikoidut collegehousut anopille. Olin saanut kankaan näitä varten jo vuosi sitten, mutta aikaa ei ompelulle ei ollut löytynyt.. Noh, näin joulun alla sitä tunnetusti on riittämiin 😉 Pöllöapplikoinnin idea taisi tulla Vilhon bodysta ja värit äidin varastoista löytyneistä paloista. Repäisykangasta käyttämällä applikointi on vain niin ihanan helppoa! Pöllöhousujen valmistuttua aloitin kummipojan oloasusetin ompelun. Kuten arvata saattaa, ongelmia oli luvassa.. Saumuri kenkkuili minulle, Vilho ei osannut nukkua saumurin nakutuksessa kuin päiväuniaan, eikä toisaalta jaksanut katsella, kun äiti ompeli… Kaksi iltaa ja yksi aamupäivä settiin lopulta tuhraantui, suurimmaksi osaksi vain purkamista ja korjausta. Nurjalta puolelta varsinkin paita on sen näköinen, ettei paljoa kannata esitellä 😀 Ilmeisesti multa on tuon saumurin asetuksissa jotain opittavaa, sillä collegea kone ompeli kuin unelma, trikoota valtavien taistelujen saattelemana. Setin housut ovat siis (Nanson) collegea ja paita…