Vauvalahja ja kukkopaita
Koulun ja lasten päivähoidon alkaminen on ollut sen verran energiavievää, etten ole saanut sen enempää blogattua kuin ommeltua tai kuvattuakaan juuri mitään. Nämäkin kuvat ovat taas niin onnettomia, että mietin kyllä kaksi kertaa, voinko lainkaan julkaista näitä. Jotkut ovat saattaneet bongailla näitä lahjaompeluksia jo Instasta, mutta tässä on kaikki nyt yhteen kuvaan koottuna. Tein siis pienen vauvalahjan ystävälleni, joka odottaa esikoistaan. Vaippakakun kokosin kestovaipoista, joista osa on ostettu käytettynä, osan olen päällystänyt uudelleen ja osa on meidän poikien vanhoja. Kakussa on myös lelu ja kuvakirja, jonka olen ommellut Onni ja Ilona katselukankaasta. Tossut ompelin myyntiin joskus ajat sitten, mutta koska ne pyörivät nurkissa vieläkin, ne pääsivät myös lahjaan. Paketissa on siis vaippojen ja nahkatossujen lisäksi kolme kietaisubodya, potkuhousut, veloursetti ja unipesä. Unipesä on ommeltu puuvillasta. Ulkopuolella on Jätti-Rätin yksivärinen puuvilla, sisäpuolella Majapuun kuviollinen puuvilla, mutta tämänhän voi halutessaan kääntää myös toisin päin. Koitin saada pesästä jämäkän, mutta pohjalla on vain…
Tilkkuhuppari ja pupupaita
Facebookin ompeluryhmässä oli tässä kesällä haaste, jossa piti antaa jonkun muun valita kolme kangasta ompelijan omista varastoista. Kankaat piti sitten laittaa yllätyspussiin, jonka sai avata muutaman päivän päästä. Minun pussissani oli tätä turkoosia sydänvelouria, vihreänkirjava sekoitekangas ja harmaa-sininen puuvilla. Puuvillasta tein lippiksen 2-vuotiaalle Einolle heti haastepäivänä, mutta tämä jäi leikattuna odottelemaan ompeluinspiraatiota. Nyt kuitenkin vihdoin kokosin sen. Huppari on siis Vilholle ja kokoa 122. Kaapista ei meinannut millään löytyä sopivaa vetoketjua taskua varten, joten päätin laittaa jotain ihan muuta. Tämä ihana rengasketju on ostettu ajat sitten Majapuun avoimista ovista, mutta se oli unohtunut laatikkoon. Halusin punaisen vetoketjun kunnolla esiin ja aloin mallailla vaihtoehtoja. Muistin yhtäkkiä punaisen sydänkankaan, josta Vilho toivoi paitaan vaikka taskua. Taskussa se nyt sitten onkin. Koko paidan etuosan puna-sininen osa on nimittäin yhtä isoa taskua. Punainen raita on vain paidan etuosassa, takaosa on sini-musta. Kun olin ommellut vetoketjun ja punaisen raidan paitaan, huomasin, että vetoketju näyttää suulta.…
Kesämökki takapihalla ja vimmaiset leggarit
Aloitimme takapihan grillikatoksen kunnostamisen jo viime kesänä etsimällä lahjoituspalstojen kautta vanhoja ikkunoita. Mieheni myös laudoitti katoksen seinät ja lisäsi siihen tukirakenteita viime kesänä. Mökki maalattiin vaaleanharmaaksi ja ikkunanpuitteet valkoisiksi. Päädyn pariovet saatiin myös paikoilleen jo viime vuonna, ja takapihan terassilta mökkiin vievät portaat uusittiin. Aiemmin näiden portaiden tilalla oli pitkä korkea ”laituri”, jonka päässä oli jyrkät askelmat. Laudat loppuivat kesken, joten askelmat ovat vielä vähän harvat. Mieheni kyllästyi myös loputtomaan nurinaani kasvihuoneesta, tai pikemminkin sen puutteesta, ja rakensi minulle pikkuisen kasvihuonekaapin mökin seinustalle. Tämäkin on tehty viime vuonna hankituista vanhoista ikkunoista. Sisältä puuttuu vielä välihylly, jonka olisi tarkoitus roikkua ylhäältä ketjujen varassa. Saa nähdä, muistammeko ostaa ketjua tänä kesänä! Mökki sai myös hienot liukuovet vähän ennen juhannusta, joten naapuruston kissat eivät toivottavasti enää pääse sinne majailemaan – tai tappelemaan. Juhannukseksi pesimme mökin ja maalasimme seinät sisäpuolelta valkoisiksi. Vain yksi päätykolmion puolikas piti jättää maalaamatta, sillä vähän halvemmalla ostetut lisälaudat olivat…
Vauvalahja vieraalle ja mintunvihreää omalle murulle
Ompeluryhmässä on tänä vuonna ommeltu vauvalahjoja toisille ryhmäläisille. Itse valitsin lahjan saajaksi vauvan, jonka laskettu aika oli oma syntymäpäiväni 19. toukokuuta. Koitin vähän seurata saajan äidin omia ompeluksia ja instakuvia, jotta saisin jonkulaisen mielikuvan hänen tyylistään ja mieltymyksistään. Toivottavasti onnistuin! En tehtävään lupautuessani tiennyt, olenko tekemässä vaatetta tytölle vai pojalle vai kummalle tahansa. Jos olisin tiennyt etukäteen, olisin ehkä valinnut helpon tien ja valinnut listalta poikavauvan odottajan. Kaapissa on sattuneesta syystä enimmäkseen pojille sopivia kuoseja ja värejä. Tämä tulokas osoittautui kuitenkin tytöksi, joten tein pienen kesäsetin tytölle. Vaatteet näyttävän Ottobren tyyliin valtavan leveiltä, toivottavasti pieni ei ihan huku näihin! Paidan ja housujen kaavat ovat tämän kesän Ottobresta, tossut on tehty omalla kaavalla. Pienensin tossukaavani vauvakokoon. Toivottavasti ne ovat hyvät, lähipiirissä ei ollut sopivan pieniä jalkoja, joten en voinut sovittaa näitä kenelläkään. Housuihin lisäsin säädettävän vyötärön, sillä vauvat voivat olla kovin erikokoisia. Paita on Viljamin jerseytä, shortsit ohutta joustamatonta collegea. Tossut…
Pikkuveljen hukkapaita
Pitihän pikkuveljenkin saada oma hukkapaita, jotta pojat voisivat samistella kerhokuvassa. Kyllä. Puin pojilleni lähes samanlaiset paidat kerhokuvaan, vaikka olen viimeiseen asti aina vierastanut mokomaa toimintaa. On heillä aiemminkin ollut samanlaisia vaatteita, vaikkei niitä kovin usein olekaan yhtä aikaa käytetty. On nimittäin kovin kätevää, kun yhdestä pituudesta saa vielä toistaiseksi kaksi paitaa, ison ja pienen. Nämä kuvat on otettu kerhokuvauspäivän aamuna. Saa nähdä, millaisia hymyjä kuvaajalle irtosi! Hiukset jäivät vähän huonosti leikatuiksi, sillä Eino ei ollut järin yhteistyöhaluinen. Niska jäi käytännössä kokonaan leikkaamatta, mutta ei se nyt niin kauhealta näytä. Vilho sai melko onnistuneen isonpojantukan. Leikkasin hänen tukkansa sivuilta ja takaa ihan lyhyeksi. Keskelle ylös ja eteen jätin enemmän mittaa. Yhteiskuva susiveljeksistä onnistui toivottavasti paremmin kerhon kuvaajalta kuin minulta!
Jäävuoria kolmessa koossa
Suunnittelin tämän kankaan syksyllä Vakka-Suomen työväenopiston kurssilla ja tilasin sitä kolmessa eri värissä villaneuloksena. Kuosin suunnittelu oli juuri niin vaikeaa, kuin olin ajatellutkin. Viimeisenä iltana ennen kurssin alkamista istuin keittiön pöydän ääressä epätoivoisena. Silloin 4-vuotias Vilho ilmoitti, että hän piirtää kankaaseensa jäävuoria. Luonnollisesti nappasin Vilhon idean, ja siinä me sitten istuimme vieretysten piirtämässä jäävuoria. Kurssilla muutin luonnokseni ruutupiirrokseksi ja kotona tarkastin vielä kuvankäsittelyohjelmalla, että kuviot asettuvat tasaisesti kankaalle. Kuvio onnistui yli odotusteni, ja olen enemmän kuin tyytyväinen siihen! Poikien villapaidat ompelin Ottobren Mr Bear trikoopaidan kaavalla, jota väljensin vähän. Isompi on koossa 122 ja pienempi koossa 98. Pääntielle laitoin tavallisen resorin, koska se ei kutita. Hihansuissa ja helmassa on joustoneuletta, joka tehtiin samasta langasta kankaan alkuun neulomisvaiheessa. Tikkasin käänteet peitetikkikoneen ketjutikillä. Turkoosissa paidassa siepparilankana on sininen kreppilanka, näkyviin jäävä lanka on turkoosi. Laitoin siepparilangaksi kreppilangan, sillä se on paljon tavallista lankaa pehmeämpi. Itselleni tein villamekon omalla kaavalla. Kaavan piirtäminen vaati…
Punaista ja harmaata
Eräänä joulukuisena päivänä Vilho ilmoitti minulle, että minun pitäisi pestä pyykkiä, koska hänellä ei ole yhtään paitoja. Pienen tarkastelun jälkeen totesin, ettei niitä paitoja niin montaa ollut pyykkikorissakaan. Olin syksyllä keskittynyt lähinnä pikkuveljen vaatteiden ompeluun, enkä ollut lainkaan käynyt läpi isoveljen kaappia. Poistin vähän ennen joulua poikien kaapeista pienet vaatteet, pienemmältä koon 86 ja isommalta koon 110, jolloin huomasin, ettei Vilholle jäänyt kaappiin kuin parit ehjät kotihousut ja joitain paitoja. Farkkuja löytyisi kyllä, mutta hänpä ei tykkää pitää niitä. Vilho on myös melko tarkka siitä, että vaatteiden pitää olla ehjiä, joten serkkupoikien vanhat polvista puhki kuluneet housut eivät kelpaa (ellen minä paikkaa niitä ensin). Ompelin siis joulun alla sarjatuotantona vaatteita pojille. Myös Eino sai muutaman paidan, koska olin jo ostanut kankaat valmiiksi. Housujen kaava on piirretty Miikkarin housuista, joiden malli on sopinut Vilholle hyvin. Laitoin näihin säädettävät vyötäröt Miikkarin mallilla, joten käyvät varmasti myös pikkuveljelle sitten joskus. Koko on noin…
Hiljaiseloa
Olen yrittänyt saada tätäkin päivitystä blogiin jo monta viikkoa. Tässä se nyt on. Muistaakseni kaavana on Ottobren Papana vähän pidennettynä koossa 92. Sen lisäksi, että minä en ehdi sen enempää ommella, kuvata kuin blogatakaan, eivät lapsetkaan enää halua valokuviin. Ota tässä nyt sitten jotain kuvia näistä! Uudelle vuodelle minulla on vain yksi toivomus: vähemmän kiirettä ja stressiä, kiitos! Se tosin tuskin tulee toteutumaan, sillä graduaineiston käsittelyssä tulee kulumaan loputtomasti tunteja, ja keväälle on muitakin opintoja, töiden lisäksi. Hiljaisuutta on siis luultavasti tiedossa vielä kevätkaudellakin. Pikkuisen pikkuveljenkin kasvu oli notkahtanut 2-vuotisneuvolassa, ja päädyimme lopulta allergialääkärikäynnille. Jo ennen lääkärikäyntiä terveydenhoitaja ehdotti ksylitolin pois jättämistä. Eino onkin nyt ollut reilut pari viikkoa ilman keinotekoisia makeutusaineita ja kas kummaa! Vatsa toimii normaalisti ensimmäistä kertaa koko hänen elämässään! Mystinen allergisoija maidon ohella olikin ksylitoli.
Joku tykkää pandoista
Lasten mielipiteistä en menisi väittämään mitään, mutta minä rakastan Viljamin pandoja. Tämä panda tuli meille yllätyspaketissa. Halusin yhden ison pandan eteen keskelle, minkä vuoksi reunaan jäi väkisin kapeahko pala. Koska en millään malta heittää tilkkupussiin niin isoja paloja, päätin tehdä takakappaleen liian kapeasta palasta. Puuttuvan osan leikkasin mustasta trikoosta. Tästä tuli kerta heitolla äidin lemppari! Kaavana on luottokaava Ottobren Papana koossa 92 vähän pidennetyillä hihoilla ja helmalla. Housut on ommeltu mustasta Jätti-Rätin collegesta. Kangas on kivasti vähän epätasaisenväristä, mutta kuvissa enin osa kirjavuudesta johtuu säkkikankaan nöyhdästä. Esikuvana näille on Noshin collegehousut. Resorit ovat pitkät ja housut kapeat, sivusaumat ja resorin reuna on tikattu. Näiden kaava on aiemmista housuista tuttu Ottobren Straight Stripes koossa 92. Tuoli on verhoilukurssiprojektistani. Olen syksyllä käynyt verhoilukurssilla, jonka aikana olen jo verhoillut kaksi pientä tuolia. Nyt vuorossa on ensimmäinen iso tuoli. Jouset mieheni on solminut tuoleihin jo silloin joskus nelisen vuotta sitten, mutta projekti jämähti silloin…
Perusvaatetta liukuhihnalta
Ompelin näistä Riivaleista Vilholle paidan lähes tasan vuosi sitten. Sen jälkeen loppu kangas on odottanut käyttöä kaapissa. Sitä on ollut liian vähän kaikkeen, enkä osannut yhdistää sitä mihinkään. Joku aika sitten tilasin Käpyseltä Miszkomaszkon hirviönturkkia, jota suunnittelin yhdistäväni Aarrekidin kankaaseen, jota olen myös hillonnut kaapissa tovin jos toisenkin. Tietystikään kankaat eivät sopineet pätkääkään yhteen livenä. Heitin mokoman kankaan kaappiin. Eräänä päivänä sitten etsin kaapista jotain ihan muuta ja näin nämä kankaat vierekkäin kangaskorissa: täydelliset yhdessä! Molempien materiaali on singletrikoota, paksuus on suht sama ja nämä ovat kuin luodut toisilleen. Päädyin pikkomaan etu- ja takakappaleen, sillä Riivaleita oli jäljellä niin vähän, etten saanut kuvioita mitenkään järkevästi kohdistettua yhteen etukappaleeseen. Ja kyllähän se kannatta. Tästä tuli oikein kiva. Kaavana on uusimman Ottobren (6/2015) Steampunk, johon tein ensin kanttauksen pääntielle. Sovituksessa totesin, että pääntie on ihan hullun iso, ja minulle selvisi, että siihen olisi pitänyt laittaa kaitale kanttauksen sijaan. Purin siis pääntien ja…