Kaukalopussi numero kaksi
Voiko kauniita vaatteita, tarvikkeita ja asioita noin ylipäänsä olla liikaa? Minusta ei. Niinpä vauva sai vielä toisenkin toppapussin, tällä kertaa perinteisemmän mallin. Mitat ja ohjeet katsoin soveltaen Annen blogista. Kankaana on Metsolan Helistin-tikkikangas, resori on Majapuulta ja vetoketju ja stopparit Jätti-Rätistä. Tikkikankaan saumat siistin ompelemalla saumojen päälle hupussa ja helmassa mustat kanttinauhat.
Pussi pupuselle
Pikkupupunen tarvitsi vielä ehdottomasti yhden toppapussin. Kaavan on muokattu Ottobren jumpsuitista (4/2012) ja aiemmasta haalarista, tässä pohjana on koon 68 kaavat. Tassuhihat ovat käännettävät, ja pussiosassa on reiät turvavyölle.takakappaleen reiän päällä on tarralla sujettava läppä, edessä on sydäntasku. Korvat eivät ihan onnistuneet, mutta en jaksanut tehdä niitä uusiksi. Päällinen on muistaakseni mummini perintöä, luonnonvalkoista villakangasta, josta olen joskus aikoja sitten tehnyt yhden puolihameen. Kangasta oli juuri tämän verran 🙂 Ruskea sydän on myös villakangasta, tilkku jostain (yli?) kymmenen vuoden takaa. Vaikka se kuvissa heikohkosti näkyy, sydän on ympyröity luonnonvalkoisella vinokantilla ja pitsillä. Vuorina on tikkivuori, jonka ostin joskus vuonna nakki Jätti-Rätistä. Vain vetoketjut hain kaupasta nimenomaan tätä varten.
Minttujätskiä
Melli EcoDesignin ihanaakin ihanampi t-paita sai kaverikseen pupucollarit. Collegekangas on äidin kangaskaapista ja suklaanvärinen resori jämä jostain. Kaavana toimi jonkin verran muokattu pyjamakaavasta, jonka alkuperää en ollut merkinnyt minnekään. Lisäsin perushousuihin taskun, josta kurkkaa pupu. Pupufani oli luonnollisesti täysin myyty tätä settiin.
Pikkuinen piilo
Tein tämän bodyn jo ajat sitten, mutta se roikkui pitkään odottamassa neppareitaan. Tämä on alkuperäisellä mallilla (Happy Squirrel, OB1/2012, koko 56) tehty, kun kisukankaiseen bodyyn muutin kaavaa kapeammaksi. Muutin kaavan jo piirtämisvaiheessa kietaisumalliksi. ”Sisäpuolella” kiinnitys on nauhoilla. Mustavalkoinen kangas on Selian puutarhapiiloa, musta trikoo on Ikasyrilta ja resoreista en ole varma. Ne ovat ihan aavistuksen eri sävyä kuin housuissa ja hupparissa, vaikka kuvittelin ensin niiden olevan samaa. Huppari ja housut on tehty Ottobren (1/2013) malleilla Tikrutin ja Tiikeri. Koko näissä on 62. Kavensin kaavoja valmiiksi vähän. Housujen kuminauhakujan jätin vielä takaa vähän auki, jotta saan kuminauhan laitettua sinne sitten myöhemmin, kun tiedän, minkä kokoinen käyttäjä on 🙂 Keltainen resori on Majapuulta ja musta college omasta vanhasta hupparista. Jostain syystä ajattelin, etten ehkä käytä enää isoa miestenkokoa olevaa mustaa hupparia, jonka etumukseen olen hopealangalla kirjonut What a fucking fake 🙂 Säästin tuon kirjotun kohdan vielä – varmuuden vuoksi 😉 Kyllähän mä aikoinani sain…
Ruskea päivä
Tänään valmistui muutama ruskeasävyinen vaate. Noshin interlocktrikoosta syntyi ihana kisubody kietaisumalliin. Ikasyrin sydämet pääsivät jo toiselle kierrokselle, kun vanhasta (huonosta) paidasta syntyi pieni takki. Vuorina velourtakissa on PaaPiin sienitrikoota. Itselleni tein Kestovaippakaupan joustocollegesta kotilököhousut. Lähinnä ajattelen tuota äitiysloma-aikaa, jolloin varmasti kaipaan paljon ihania, pehmeitä ja mukavia kotivaatteita. Kuten kuvasta näkyy, pikkuvaatteiden käyttäjä venyttelee vielä jonkin aikaa äidin masua. Lököpöksyissä on resorit lahkeissakin, jotta lahkeet eivät laahaisi maata. Myös resori on Kestovaippakaupasta.
Ihan vähän pinkkiä pojalle
En mä varmaan koskaan saa sitä omaa pikkutyttöäni, joten pitää välillä hempeillä tämän riiviön kanssa 🙂 Malli on sama kuin hippihupparissa (OB 4/2013). Pallofrotee on Metsolalta ja kalastajatrikoo Majapuulta. Tää on aika ihku, vaikka nuo hupun pallot eivät kohdistukaan. Mikä lie laiska leikkaaja oli taas hommissa 😉
Joustofarkut
Tein Vilholle farkut ihan ex tempore. Aloin illalla kymmenen maissa miettiä, ettei pojalla ole mitään housuja uuden rokkipaidan kanssa seuravan aamun muskariin. Idean malliin sain Turun ompeluryhmästä (kiitos ompelijaystäväni 😉 ), ja päätin kokeilla Ottobren Chillax-housujen kaavaa (koko 98) tosi joustavaan farkkuun. Kangasta oli tasan tämän verran, joten ei siitä juuri muutakaan olisi saanut. Vähän tuo malli on hupsu farkuiksi, mutta Vilho on aivan ihastunut näihin! Ilmeisesti ne on ainakin tosi mukavat päällä, mikä tietysti onkin pääasia. Tällä voisi kyllä toisetkin housut, vaikka collegesta/joustocollegesta, mutta yläosaa pitäisi kaventaa jonkin verran, sillä näissä on varmaan jotain vaippavaraa (jota meillä ei ole pian puoleen vuoteen tarvittu 🙂 ) tai muuten vaan älyttömästi löysää yläosassa ja vyötäröllä. Toisaalta lahkeet ovat minusta vähän liian tiukat pojan housuiksi, vaikka jätin niihin ylimääräistä väljyyttä. Vyötäröllä on kuminauha ja kiristysnaru. Ihan kivat melkein-pillit farkut näistä kuitenkin tuli. Pyynnöstä Vilho poseerasi jopa niin, että etutaskukin näkyi kunnolla 😉 …
Peppibloom-tunika
Tämä ihana kangas on houkutellut minua jo keväästä asti. Ostin itselleni kasan kankaita juuri ennen positiivista raskaustestiä, ja enin osa jäi silloin odottamaan ”parempia aikoja”. Nyt päätin, että ihania kankaita tulee AINA UUSIA! Muokkasin aiemmin tekemäni imetystunikan kaavaa (SK 4/2008) vähän. Lisäsin tilaa tisseille ja pienensin hihanaukkoja. Käänsin ja väänsin kankaanpalaani, kunnes sain sen riittämään tähän ja kuviotkin kohdistuivat tyydyttävästi. Kangasta jäi ohuiden suirojen lisäksi yksi kämmenenkokoinen pala 🙂 Tällä kertaa tein takakappaleen yhdestä palasta, sillä alkuperäinen poikkisauma oli lähes suora. Ihana Peppibloom on muistaakseni Selialta (on myynnissä tällä hetkellä ainakin Royal-tuotteella) ja musta trikoo Jätti-Rätistä. Olen rakastunut. Sekä tähän malliin että kokonaisuuteen.
Rokkipoika
Nämä neulokset olivat jotenkin vain unohtuneet. Aloin tänään kuitenkin laskeskella, miten paljon vauvanvaatteita olen viime aikoina ommellut ja miten vähän vaatteita Vilho on saanut. Jätin siis keskeneräisen vauvanvaatteet odottamaan ja ompelin Vilholle isojen poikien ROKKIPAIDAN. Ilmeisesti osasin markkinoida tämän Vilholle hyvin, sillä se on hänen mielestään mielettömän hieno! Kokokin on ihan passeli, 104. Pipon leikkasin vanhan pipon mallilla. Myös nuo sammarit olivat yllättäen Vilhon mieleen. En ole pukenut niitä hänelle koko kesänä, ja Vilho ihasteli niitäkin kuin uusia. Ovat kuulemma juuri sopivat – ei tiukat 🙂 Hupparin kaavat ovat Ottobren Beagle Boy (4/2013), neulokset ovat Majapuulta ja hupun musta vuoritrikoo Jätti-Rätistä. Parasta tässä oli se, että vaihdoin viimein yhdistelmääni (murheenkryynini Husqvarna s21) paksut neulat (90 ja 100, en löytänyt kahta yhtä paksua…), ja se ompeli peitetikkiä kuin unelma! Paksuimmat saumat ajelin silti varmuuden vuoksi ompelukoneen kaksoisneulalla 😉 Mutta olisi kyllä mielettömän hienoa saada tuo kone vihdoin ja viimein toimimaan kunnolla.
Koossa 56!
Sadepäivän ratoksi syntyi – tai pikemminkin valmistui viimein – vähän vauvanvaatteita. Muutama muukin tuli tehtyä, mutta niistä puuttuu vielä nepparit. Ensimmäinen haalari on Ottobren Snail Walk (4/2012) vähän kavennettuna. Tämä malli näyttää mallinukella niin söpöltä 🙂 Toinen haalari on miikkarikopio omilla säädöillä. Kankaana siinä on palasiin purettu 70-lukulainen potkupuku, jossa oli epämääräisiä reikiä muutamassa kohdassa. Ehjistä osista sain kuitenkin koottua vielä haalarit koossa 56. Mittasuhteet ovat siinä jotenkin epäsuhtaiset, eikä kohdistus onnistunut täysin vetoketjun alapäässä. Alempi norsu jää kuitenkin mallinukella ainakin niin alas, ettei siihen kiinnitä huomiota, kun ylempi on ihan kohdallaan. En jaksa purkaa, kun tuo on vähän tuollainen muutenkin 🙂