Pientä punaista
Tulipa sitten ommeltua vielä yhdet potkuhousut ja yksi body. Kaavat ovat samat kuin aiemmissakin, samoin koot. Ehdin jo iloita punaisesta setistä, mutta sitten tajusin, että potkuhousut ovat kokoa 56 ja body kokoa 62, eivätkä ne kyllä varmasti ole sopivia yhtäa aikaa, sen verran pieniltä nuo potkuhousut bodyn vieressä näyttävät. Noh, ovatpahan söpöjä sitten yksikseen 🙂 Sydäntrikoo on Jätti-Rätistä ja pallo- ja raitatrikoo Eurokankaasta. Raitatrikoota oli sen verran vähän, että hihat piti tehdä poikkisaumalla. Enää sitä ei sitten jäänytkään edes tilkkulaatikoon 🙂 En tiedä, mikä ajatuskatko minulla oli, kun leikkasin potkuhousut noin. Keskietu olisi nimittäin pitänyt leikata taitteelta, mutta nyt siinä on sauma.
Neiti kesäheinä
Aamunraikas neiti (tai oikeammin rouva) kesäheinä sai vihdoin surruuteltua resorin kesäpöksyihin. Ajattelin näiden olevan riittävän siistit myös työhousuiksi. Kaava on sama oma kuin Kekkis-housuissakin, tosin taas vähän muokattuna. Resori on samaa kuin imetyspaidassa eli Royal-tuotteen kaunista versonvihreää, joustocollege on samasta putiikista. Nämä on kaikki niin ihanan tuntuisia, ettei näitä malttaisi riisua päältä lainkaan! Tämä oliivin- ja limensävyinen vihreä tuntuu olevan uusi lempivärini. Sitä näyttää löytyvän tällä hetkellä niin uusista vaatteista kuin sisustuksestakin! Tässä vielä koko setti:
Ennen ja jälkeen -paita
Löysin vanhasta Suuri Käsityölehdestä (4/2008) imetyspaidan kaavat ja pitihän niitä sitten kokeilla. Valitsin vanhasat tottumuksesta pienimmän koon eli koon 36 ja leikkasin sen todella pienillä saumavaroilla. Hihat jäivät silti tosi löysiksi, eikä tämä nyt ainakaan tiukka ole muutenkaan, kun möllykkämahakin mahtuu siihen ihan ilman kankaan venymistä. Luultavasti keräilen tässä vielä kilon jos toisenkin ennen talvea, joten uskoisin tämän olevan sopivankokoinen ainakin jossain vaiheessa 🙂 Perhosmetsä-kangas on Royal-tuotteelta, samoin resori. Valkoisen trikoon löysin varastoistani. Jos en olisi lupautunut olemaan ostamatta kankaita, tilaisin tätä lisää! Aivan ihanaa. Mätsäävät housut ovat vielä kesken. Taidan muokata tätä kaavaa vähän ja tehdä vielä toisenkin 🙂
Housuja kaksin kappalein
Eihän kesä vielä ole ohitse? Sain vihdoin ja viimein nämä shortsit valmiiksi. Aloitin niiden tekemisen jo varmasti kuukausi sitten, mutta jotenkin ne näyttivät niin tyhmiltä, etten meinannut saada niitä valmiiksi ollenkaan. Nyt, vihdoin valmiina, ne ovatkin ihan kelvolliset. Ei mitenkään erityisen ihanat, mutta ihan jees. En edes viitsi miettiä, montako virhettä näissä on. Ainakaan juuri mikään osa ei tuntunut sopivan yhteen. Vyötärö olisi pitänyt tehdä käänteellä, mutta taskut olisivat silloin hävinneet olemattomiin, joten laitoin kapean vyötärökaitaleen.. Tikkauksia ei kukaan halua nähdä lähempää, en minä ainakaan. Kangas on Metsolasta ja kaavat OB:sta muokattu. Nämä toiset sen sijaan on ihan huiput 🙂 Tein nämä samoilla kaavoilla/kaavamuutoksilla kuin raitapöksyt aiemmin. Aamulla, kun Vilho näki nämä, eka iloinen kiljahdus oli: ETANAHOUSUT! Hyvin mä olen lapseni kouluttanut 😉 Kangas on Royal-tuotteen iki-ihanaa ohutta joustocollegea. Sain kuin sainkin pienestä 80 sentin pätkästäni housut sekä Vilholle että itselleni. Nää on niin kivat! Raitaresori on Kestovaippakaupasta.
Etana Elli
Kankaantuhojaiset alkakoot! Yksi laatikollinen kangasta pitäisi saada pois työhuoneesta, eikä uutta saa enää ostaa! Nyt säästetään rahaa tontin lupapapereita varten. Tilasin tämän collegen joku aika sitten Kestovaippakaupasta, mutta se osoittautui vähän liiankin paksuksi. Näin blogeissa kuitenkin ihania kuvia Ottobren Grandpa (4/2013) mallilla tehdyistä takeista, ja päätin kokeilla kaavaa. Koko tässä on 104, joka tällä kertaa osoittautui aivan liian isoksi. Vilho on hankalassa välikoossa, kun pituutta on jo hyvinkin 97 senttiä. Osa 98-kokoisista vaatteista/kaavoista on jo pieniä, osa 104-kokoisista sopivia, mutta jotkut sitten tällaisia valtavia. Parempi kuitenkin liian iso kuin liian pieni.. Tämä menee varmaan ihan mukavasti joskus syksyllä/talvella. Vilho on etanafani ja aivan haltioissaan tästä! Hän ei olisi millään malttanut riisua sitä pois, kun sovitimme sitä nepparien paikkojen mittausta varten.
Kuninkaantuolista lastensängyksi
Huusin tämän ”kuninkaantuolin” joitain vuosia sitten huutokaupasta kahdellakympillä. Se on sitten kulkenut mukanani ja ollut lähinnä tiellä enimmän osan aikaa 🙂 Kun kotia piti alkaa tyhjentämään ylimääräisistä tavaroista, keksin, että tästä tulisi mainio lastensänky. Puuseppäni teki sänkyyn sälepohjan rimoista, ja vaahtomuovipatjat tilasimme Muovikumista. Päällystin patjat Jätti-Rätin puuvillalla, ja tältä se nyt näyttää ”paljaana”. Koska sängyn yläpuolella seinässä on rumia ruuvinreikiä, tein niitä peittämään lippunauhan. Myös sänky sai uuden – paremmin verhoihin sointuvan – päiväpeiton. Toinen vaihtoehtoinen päiväpeitto on aiemmin tekemäni sydänpeitto. Ainakin tämä näyttää paremmalta kuin se entinen, ja saaja oli aivan haltioissaan kaikesta tästä 🙂
Karkkipäivä ja pötkylätyyny
Ostin ihanan Selialta sweet days -jerseyn ihan vain vauvanvaatteita varten. Mihin se nyt voisi paremmin sopiakaan? Näköjään se sopi täydellisesti myös Majapuun raitatrikooseen. Raitapaita selvästi huutaisi applikointia, mutta tähän hätään – ja remontin keskelle – en kerta kaikkiaan saanut sellaista aikaseksi. On kai pakko tehdä vielä toinen 😉 Body on toinen laatuaan. Tein Vilholle aikoinaan yhden täysin epäonnistuneen bodyn venekaula-aukolla.. Tämä on Ottobren Kisuliini, johon olen lisännyt neppilistan. Joku kietaisuversio tekisi vielä mieli tehdä… Edellisestä sohvapostauksesta jäi pois vasta kuvaamisen jälkeen valmistunut pötkylätyyny. Keskiosa on Marimekkoa ja päädyt vanhaa lakanaa. Kiristysnauhat ovat hajonneesta jouluvalosta 🙂 Kätevänä tyttönä tajusin vasta nyt, että oishan tuon t-paidan voinut pukea Vilholle päälle näihin kuviin!
Kotimaista designia keväänvihreillä mausteilla
No niin, lopulta vähän jotain kotipäivitystä. Koska vanhat verhot eivät sopineet yhteen sohvatyynyjen kanssa, oli minun tehtävä myös uudet verhot. Uuden verhon myötä huomasin, ettei akustiikkalevy(je)n päällinen enää sovi verhojen kanssa yhteen, joten minun oli päällystettävä myös ne uudelleen. Tosin huonekalujen pyörittelyn seurauksena vain toinen niistä mahtui enää seinällekään. Ostin verhokangasta kurjan knaftisti, ja uusi verho on muutaman sentin vanhaa verhoa lyhyempi. En kuitenkin aio tehdä sille mitään. Olkoon noin. Pystyn elämään pituuseron kanssa. Kuten ensimmäisestä kuvasta näkyy, verhon taakse on myös kätevää piilotella ei-haluttuja tavaroita 😉 Järjestyksen muuttamisen seurauksena sain myös toteutettua pitkäaikaisen haaveeni: Kaikki kauniit kaappini ovat nyt vieretysten olohuoneessa, ei erillään ripoteltuina pisin makuuhuoneita. Alimpana on kuvia mieheni tekemästä sohvakalustosta, jonka istuin- ja selkätyynyt verhoilin keväällä. Verhot ja taulu: Tilkkukori, Naapuri. Sohvan koristetyynyt: Marimekko, Kuusama. Sohvan verhoilukangas: Orient Occident, Connors.
Pikamekko pyynnöstä
Tosi pikainen mekko Jätti-Rätti-trikoosta Vilhon serkkutytölle. Mummi valitsi kankaan ja toivomuksena oli frilloja. Tällainen siitä syntyi. Kaavat OB 3/2012 vähän muutettuina.
Omenakukkia talvivauvalle
Söpöysvaroitus! Tästä tuli niin mielettömän ihana, että vaikka se olisi kuinka epäkäytännöllinen, niin silti tämä pääsee kevyesti top5 ihanimmat vauvanvaatteet ikinä -listalle! Kääk, miten mä maltan odottaa marraskuuhun, joulukuusta puhumattakaan?! Neulos on tietysti Majapuulta, samoin resorit. Vetoketjut löytyivät Va-Ritista, fleece ja hupun trikoo Selialta. Nyöri, narunpäät ja välivanu ovat Jätti-Rätistä. Kaava on muokattu Ottobren jumpsuitista (4/2012). Koko on 62 🙂 Myssy on Metsolan Hippietä, resori samaa kuin haalarissa. Poseeraamaan pääsi Eveliina-nukkeni 🙂 Taustalla näkyy Tilkkukorista ostamastani Naapuri-puuvillasta tehty verho. Parempi bloggaus siitä tulossa, kunhan saamme olohuoneen kuvattavaan kuntoon remontin jäljiltä 🙂