My little summer pony
Umpimähkään leikellyistä paloista syntyi ”vähäks-ihku” kesätoppi. Kangasta ei ollut riittävästi kuin halterneck-versioon, joten tein sellaisen. Kiitokset kankaasta Ompeluelämä-kaverille ja anteeksi rintsikanolkaimista toisessa kuvassa. Mun vaatteet on Vilhon huoneessa ja Vilho oli nukkumassa. Piti siis tyytyä niihin vaatteisiin, joita muista huoneista ja päältä löytyi 🙂
Tuubihame
Tein itselleni tuubihuivin, ne kun kerran ovat niin kovasti muodikkaita. On kai sanomattakin selvää, että siitä tuli aivan kauhea. Typerän kokoinen lörppä, vaikka (kerrankin) tein ihan ohjeen mukaan – tai ainakin melkein ohjeen mukaan.. Langan ostin ex tempore Tarjoustalon laarista, ja se on Novitan Puroa. Raidoitin tuubin neulomalla oikein värillä lehto ja nurin värillä pakkasyö. Kokeilin valmista tuubia huiviksi, myssyksi ja topiksi. Kaikkiin käyttötarkoituksiin se toimi yhtä hyvin – tai tässä tapauksessa huonosti. Tuubitoppia riisuessani tajusin tämän olevan ilmiselvä HAME! Hurautin yläreunaan kuminauhan, ja avot! Sain aika makean villahameen!
Lempeisiin uniin
Tein nämä lakanat jo hetki sitten, mutta halusin kuvata ne vasta sänkyyn pedattuina. Ostin lakanakankaat Jätti-Rätin alesta, ja niitä on jäljellä vielä toiseen settiin. Tyynyliinassa oleva pitsi on ostettu kotikylän kirjakaupasta 🙂
Kukkiva kevät
Tarvitsin välikausitakin jo vuosi sitten – tai kaksi tai kolme vuotta sitten. En ikinä löytänyt sellaista kaupasta, ja edelliset välikaudet sinnittelin kantotakillani, joka viime syksynä tosin oli jo ainakin kolme kokoa liian suuri rumilus. Päällyskangas on Ikeasta, smaragdinvärinen vuorikangas kaverin isotädin perintöä, vetoketju ja välissä oleva vatiinivuori Jätti-Rätistä. Näin halpaa takkia en ole tehnyt varmaan koskaan. Hintaa ei tullut edes kolmeakymppiä. Vetoketjua avaamalla ja sulkemalla kauluksista saa suuret tai vähän pienemmät. Kaavat on muunneltu OB:n (5/2012) Luxurious Flowers -mallista. Helmaa ja hihoja on pidennetty, tasku muutettu vetoketjuttomaksi läppätaskuksi sekä huppu on vaihdettu kauluksiksi. Myös rintojen kohdalta kaavaa piti yllättäen leventää. Kaulusten kaavat on puolestaan muunneltu Burdan (9/2002) takkikaavoista.
Oisko pian arvonnan aika?
Voitin blogihistoriani ensimmäisen arvonnan joku aika sitten, ja arpakaisvoittoni saapui tuossa viikolla. Kiitos vielä Kiikkusaaren Marialle ihanasta palkinnosta! Tässä kuvat paketin sisällöstä vielä teillekin. Olin ajatellut, etten laita arpajaisia omaan blogiini ennen kuin voitan itse jonkun arpajaisissa. Noh, nyt tuokin ihme on tapahtunut, ja luonnostelinkin uuteen vihkoon mahdollisen arpajaisvoiton. Kun saan tuon tehtyä, laitan arvonnan tänne 🙂 Perhesovun säilyttämiseksi yritän kuitenkin pitää ompeluvapaata loput tästä viikonlopusta, joten ihan ensi viikolla ei kannata odottaa arpajaispäivitystä.
Korjausompelua ja kännykkäpussit
Vilhon välikausitakki oli käynyt armottoman ahtaaksi. Hihoissa ja helmassa pituutta riitti, mutta erityisesti hihat olivat järjettömän kapeat. Myös mahan kohdalta takki alkoi olla piukka ihan ilman villapaitaakin. Housut korjasin riittävän pitkiksi jo aiemmin, ja nyt oli takin vuoro. Ostin Facebookin kangashamstereista lisää piparikukkakangasta, josta sitten leikkasin suikaleet sivusaumoihin. Onneksi vuorikangasta oli vielä varastossa. Purin takista vain helman, hihansuut ja sivusaumat. Aika näppärästi tämä kävi, eikä tarvinnut ommella kokonaan uutta takki tämän lähes käyttämättä jääneen tilalle. Harmillisesti uusi kangas oli vähän eri sävyä kuin alkuperäinen, eivätkä kuviotkaan ole aivan samankorkuiset. Aika hyvin sain nuo kukat kuitenkin kohdistettua, eikä samaa juuri huomaa, varsinkaan käytössä. Mieheni toivoi kännykälle suojapussia jo jokin aika sitten. Ihan ykkösluokan pussia tuosta neuloksesta ei syntynyt, mutta ihan kelpo käyttötavara kuitenkin. Omaani tein vähän enemmän koristeluja. Se kun lojuu työpöydällä kaikkien nähtävillä.
Neulosmaniaa
Vaaleanpunaisesta piti tulla paita. Sitten keksin, että jakku ois kiva, ja jos teen jakun, niin tarvitsen myös hameen sen seuraksi. Tähän settiin riitti kangas juuri ja juuri: Jäljelle jäi muutama kämmenenkokoinen tilkku. Majapuun sydämiä oli knaftit 80 senttiä ja palloja alle 40 senttiä. Lisäksi hain hameeseen vuorikankaan Eurokankaasta ja napit Tiimarista. Vetoketju löytyi omista varastoista. Sekä jakun että hameen kaavat ovat Suuresta Käsityölehdestä (10/2009 ja 4/2008). Jakussa on omaa sovellusta sen verran, että kaulus meni ilmeisesti väärin päin ja hihansuihin tein kaarevat halkiot. Tässä vielä jopotakki miehelleni. Neulos on myös Majapuun, samoin vetoketju. Vuori on Eurokankaasta (harmaa singletrikoo) ja resorit sekä taskun interlocktrikoo omista kätköistä. Kaavat on muokattu Joka Tyypin Kaavakirjasta, t-paita miehelle.
Jos vaikka vähän sydämiä..?
Vanha kauppahaalari on jäänyt auttamattoman pieneksi, joten oli aika tehdä kevääksi uusi. Idean tähän sain Me&I:n sini-mustasta jumpsuitista. Huppuun muistin jopa laittaa kangasmerkin ja sen alle pätkän heijastinnauhaa. Kaavat ovat Ottobresta (4/2012). Vetoketjun siirsin keskelle eteen, sivuista kavensin. Haalari on kokoa 104, ja yllättäen siinä ei ole yhtään ylimääräistä, vaikka olettaisin Vilhon olevan vasta vähän yli 90-senttinen! Sydänkangas Ikasyriltä, hupun vuorikangas Michas Stoffeckelta, fleecevuori Jätti-Rätistä, vetoketjun vedin Royal-tuotteelta. Resorit ovat sekalaisia laatuja omasta varastosta.
Vihainen lintu pipossa
Keksin vähän reilu tunti ennen synttäreille lähtöä, että teen vielä pipon sankarille. Googletin kuvan, piirsin sen kaavapaperille, leikkelin pipon ja kankaat ja hurautin pikapikaa kasaan tällaisen: Kovin nättiä – tai ainakaan tasaista – tikkiä tuo ompelukoneeni ei tee. Kankaanvärisellä langalla applikoidessa tuota ei huomaa, mutta tehostevärisessä ommel on aika hurjannäköinen. Onneksi se ei näyttänyt haittaavan 6-vuotiasta kummipoikaani 🙂
Pupupipo
Jouduin purkamaan puolet jo neulomastani silkki-mohair-neuleesta, eikä sen neulominen nyt sitten enää innostanut. Päädyinkin sitten tekemään Vilholle pupupipon Novitan Temposta, jotta edes joku neuleprojekti valmistuisi joskus. Tein tästä langasta joskus muutama vuosi sitten villatakin itselleni, ja lankaa oli jäänyt vähän jäljelle. Mallina käytin aiemmin neulomaani pipoa, mutta tämä on nyt vain aika paljon isompi. Vuorina pipossa on Ikasyrin pehmeääkin pehmeämpää leijonajerseytä. Sovituskuvaan karvanvaille 2-vuotias ei tänään suostunut.