Minä, minä, minä!
Inhoan kameran edessä olemista. Se on minulle äärimmäisen epäluonnollinen paikka. Lisäksi olen laiska laittautumaan, enkä halua ikuistaa itseäni pihatöistä pölyisenä ja hikisenä, tukka huonosti. Tukka on huonosti näissäkin, mutta yritin muuten tsempata! Olen viimeksi käynyt kampaajalla maaliskuussa, ja se näkyy. Seuraavan kerran minulla on varaa käydä kampaajalla lokakuussa, joten tällä mennään. Auttaisikohan värjäys? Kaapissa olisi vielä yksi paketti kuutisen vuotta vanhaa hennaa… Mutta asiaan. Ekassa kuvassa on farkkuneuloksesta ommeltu neulostakki. Kaavana on Ottobren Melange Knit (2/2015) jonkin verran muokattuna. Leggaritkin ovat omatekoiset, mutta jo jonkun vuoden takaa. En tiedä, olenko ikinä blogannut niitä. Ne ovat Lillestoffin farkkujerseytä. Yläosan farkkuneulos on paikallisesta, ihanan kevyttä ja laskeutuvaa. Tämä kesämekkonen syntyi vanhasta (kauheasta) imetystopista, jota en käyttänyt kertaakaan. Kangasta oli juuri uuden yläosan verran jäljellä. Mallailin ensin lakanasta päälleni tuon yläosan ja käytin sitä sitten kaavana. Ei ihan helppoa yksikseen! Onneksi äiti auttoi vähän noiden olkaimien takakiinnityksen kanssa. Selässä on alkuperäisen raglanpaidan muoto…
Kesäriiviöille Riivalia
Paikallisen kangaskaupan alennuksesta tarttui mukaan yksi raportti Riivalia. En oikeastaan ollut suunnitellut ostavani tätä, mutta materiaali oli yllättävän erilaista verrattuna sinapinkeltaiseen Riivaliin. Tämä nimittäin on todella pehmeää ja joustaa mukavasti! Yhdestä raportista sai juuri kaksi t-paitaa.Iso kuvio oli raportinpätkässä niin ylhäällä, etten meinannut millään saada sitä ehjänä paitaan. Lopulta sain vinkin siirtää olkasaumaa etukappaleelle, ja niin teinkin. Kuvissa se näkyy huonosti, mutta olkasauma on 3cm etukappaleen puolella ja siinä on musta koristetikkaus. Toinen t-paita on kokoa 92 ja toinen 116. Shortsit ovat samaa kokoa, mutta jätin pienemmistä sivukaitaleet pois ja isommat ovat leveydestä 110 ja pituudesta 116. Pojat ovat nyt noin 88 ja 112 cm pitkiä, joten kumpikin osuu juuri kokojen väliin niin, että pienempi koko alkaa olla pieni mutta isompi on vielä vähän iso. Shortsien farkkuneulos on toisesta paikallisesta hamstrattua. Näitä farkkuneuloksia on nyt ihan muutama metri varastossa! Molemmat shortsit ompelin Turun sivutikkiläisten laneilla viime viikonloppuna. Itse olin paikalla…
Hihattomia huppareita
Ei ole varsinaisesti ollut vielä tänä keväänä – tai kesänä – sellainen olo, että pitäisi ommella hellevaatteita! En nytkään tehnyt shortseja, vaan collegehousut hihattoman hupparin kaveriksi. Kaikki kankaat ovat kaapista löytyneitä jämiä. Koitan nyt ihan oikeasti saada kangasmäärää vähenemään radikaalisti. Sen pitäisi nyt olla vähintäänkin mahdollista, sillä saan kesällä pelkän kotihoidontuen, josta ei riitä enää ylimääräistä harrastusten rahoitukseen. Muistin housujen kaavan olevan ihan kohtuullisen kokoinen, mutta näistä tulikin ihan kauheat lökarit. Onneksi kangaskin on aika kauheaa, joten nämä toimivat varmasti vallan mainiosti hiekkalaatikolla! Hupparin kaava on Ottobren Hello Shark (3/2015). Tämä on minusta tosi kiva ja oikein mainio tällaisena vähän isona (koko 92). Ja vielä ihanan vihreät kuvat meidän Koivumäeltä! On huikea tunne ajella tuolta peltojen keskeltä kotiin ja todeta aina uudelleen, että tämä on ihana paikka asua. Piha on kaikessa monimuotoisuudessaan sekä loputon työmaa että loputon ilon lähde. Maata kaivaessa murheet unohtuvat vähintään yhtä tehokkaasti kuin ommellessa! (Odotettavissa on…
Hui, hai!
Muutaman tunnin varoitusajalla syntyi miehen ensi syksynä koulun aloittavalle veljenpojalle synttärilahjaksi penaali. Sain kuulla kutsusta edellisenä iltana, mutta vasta muutama tunti ennen lähtöä tajusin, että lahjakin pitäisi olla. Hain Pinterestistä kuvia tällaisista penaaleista ja piirsin sitten kankaalle palat. Ensimmäisestä haista tulikin lahna tai kampela. Joku sellainen lättänä ja leveä. Purin sen, otin talteen vain evät ja leikkasin uuden pidemmän ja kapeamman kalan. Tästä tulikin niin hauska (ja kiltti), että jopa meidän kaikkea pelkäävä Vilhomme olisi halunnut tämän omakseen!
Pupukoira
Tein poikien muskariopelle lahjaksi käsinuken. Ei tämä ihan mennyt kuin Strömsössä… Onko tämä nyt sitten pupu, nalle vai koira? Minusta tämä näyttää koiralta, Einon mielestä nallelta ja Vilhon mielestä pupulta (viimeiseksi mainittu näkee kaiken pupuihin viittaavankin pupuna). Ehkäpä sillä ei ole väliä. Saaja vaikutti ilahtuneelta, kun Vilho ojensi hänelle tämän, ja sehän on tärkeintä! Pupun kaavat löytyivät Pinterestistä ja kankaat omista varastoista. Silminä on päällekkäiset napit. Alla on iso valkoinen, päällä pieni musta. Näistä tuli aika hauskat!
Fold over clutch
Ompelin pikaisesti ammattiin valmistuvalle serkulleni pienen laukun. Leveyttä laukulla on 22 cm, joten se on käteensopivan pieni. Laukku on päältä nahkaa, sisältä jotain sisustuskangasta. Sisällä on myös isohko tasku, mutta se jää sen verran syvälle laukkuun, ettei siitä saanut kuvaa.
Kevätpuuhia pihassa
Tässä syy siihen, etten ole juuri ehtinyt ompelukoneen ääreen. Vaikka talo on yli 20 vuotta vanha, pihassa ei ole juuri mitään. Sekin vähä, mitä täällä on joskus ollut, on hautautunut paksujen multakerrosten alle hoidon puutteen vuoksi. Olemme siis saaneet suunnitella pihan lähes kokonaan uusiksi. Viime kesänä kaivoin takapihan kiveyksiä esiin, tänä vuonna on luvassa sitä samaa mutta myös vähän uutta. Tässä ensimmäisenä sitä uutta. Etupihamme on käytännössä varsin tyhjä. Kun ostimme talon, länsipuolella oli jokaisen ikkunan edessä iso tuija. Niistä viimeisen kaivoin ylös tänä keväänä. Nyt myös työhuoneesta näkee ulos. Tuijien tilalla on olohuoneen erkkerin edessä liljoja, ruusuja ja kärhö, keittiön ikkunan edessä pioneita ja tulppaaneja ja työhuoneen ikkunan edessä takapihalta siirretty ruusu sekä kesäkukkia. Käytävän toiselta puolelta kaivoimme nurmikon pois vähän reilun metrin leveydeltä. Ostimme torin kautta lisää graniittikiviä reunaan ja teimme nurmikon tilalle ”kukkapenkin”. Eihän siinä kukkia kasva vaan kolme kääpiövuorimäntyä ja kaksi sinikatajaa, joiden olisi tarkoitus peittää…
Synttärit ja kooste huhtikuun lopusta
Huhtikuu oli kaiken mahdollisen tekemisen suhteen hirvittävän kiireinen kuukausi. Jotain ompeluksia ehdin kuvata, mutta mitään en ehtinyt enää puolivälin jälkeen blogata. Tässä siis kooste huhtikuun lopusta. Ensin Einon perusvaatetta: pari bodya ja collegehousut. Housut liittyvät ompeluryhmän Jussi-haasteeseen, jossa ompelukseen piti joka päivä lisätä uusi yksityiskohta. Tässä yksityiskohtia on jo neljä: resori, rypytys, reikä ja tasku. Kaksi ensimmäistä osaa jäi kuvaamatta. Ensimmäisenä tein ruskeat joustofroteehousut ja toisena pipon. Sitten vihreät. Vaaleanpunaisesta tykkäävä pupufani sai t-paidan. Tämä oli erittäin mieluinen 🙂 Samaan aikaan tein pikkuveljelle tämän ja itselleni vielä Nitorin limellä värjätystä Ikasyrin maxitähdestä paidan, joka jäi myös kuvaamatta…. Ja jottei aika kävisi pitkäksi, olen myös käynyt keittämässä kahvia Nousiaisten MLL:n perhekahvilassa maanantaisin 😉 Rakas Vilhoni täytti tässä kuussa 4 vuotta. Synttäreiltä ei muistettu juuri ottaa kuvia, mutta tällaisen paidan tein hänelle. Hän sai itse valita kankaan, ja iloisten värien ystävänä valinta oli Marimekon alekorista löytynyt puuvilla. Myös tämä on yksi Jussi-haasteen…
Pieni merirosvo!
Pienimuotoisen ompelukilpailun kolmantena päivänä eli tänään tein Einolle kesäsetin. Idea tuli suoraan viikonlopulla myymästäni Miikkarin kesähaalarista, jossa oli pääkallo takapuolessa. Kilpailun puolesta tästä löytyy poimutus taskujen sivusaumoista, resoria kanteista ja taskut. Koko on tarkoituksella reilu, jotta se menisi varmasti vielä kesällä. Housuista tuli yllättävänkin pitkät, mutta toisaalta tässä ne roikkuvat aika alhaalla. Paita on leveydestä kokoa 86, mutta pidensin helmaa joitain senttejä. Raitakangas on Jätti-Rätin laarista, pääkallot tilkkulaatikosta. Kaavat jotain kansioista löytyneitä 🙂 Voi sentään, mikä ihana poseeraaja tästä pojasta onkaan tullut ❤ Kumpa tuo isompikin suostuisi vielä söpöilemään kuvissa! Kun sanon, että otetaan vähän kuvia, Eino juoksee ”kuvauspaikalle” hokien kui kui!
Lankakoria mekkona
Himoitsin tätä kangasta pitkään. Lopulta en uskaltanut enää odottaa, vaikka talous ei olisi oikeasti joustanut tämän hankintaa. Alkujaan tarkoitukseni oli hankkia tämä Turun kädentaitomessuilta, mutta kuulin, ettei Ikasyrilla ollut tätä kuin on suurimmillaan 1,5 metrin palana mukana. Tein siis pikaisesti Suunnittelin tämän iloisen keväisen mekon jo joskus talvella. Kaavana käytin Ottobren Friday Evening -kaavaa koossa 38. Helma on pidennetty ja levennetty, rintojen kohdalta kavensin todella reilusti (sillä en oikeasti ole enää lähelläkään kokoa 38…), tein taskut ja kauluksen ja lisäsin lopuksi vielä pienen framilonrypytyksen, sillä tämä oli melko muodoton säkki päälläni. Resori valikoitui vetoketjun mukaan. En enää lähtenyt etsimään uutta vetoketjua, vaan käytin kaapista löytynyttä (Jätti-Rätin laarista). Kauluksesta olen älyttömän ylpeä. Se onnistui juuri niin, kuin olin suunnitellutkin. Kaikki saumat ovat piilossa, kauluksen puolikkaat menevät ristiin ja se on muutettavissa kapeammaksi pystykaulukseksi vetoketjun avulla. Alla kuva sisäpuolelta: Tämä taisi päästä suoraan ykkössuosikiksi! Olen rakastunut! Kiitos Ikasyr ja Tuokio tästä kuosista!