Retrohenkinen makuupussi
Viimeinen ompelus, joka piti saada valmiiksi näin ”hyvissä ajoin” on tällainen turvakaukaloon sopiva makuupussi. Iloiset vähän retrohenkiset kankaat löytyivät taas kerran Jättirätistä pikkurahalla. Sisäkangas on siis punaista fleeceä ja päällinen jotain vähän farkkukangasta muistuttavaa vähän joustavaa puuvillasekoitetta. Pussista tulikin pehmeä, tukeva ja lämpöisen tuntuinen. Oranssit kanttinauhat löytyivät omista kätköistä. Ohje makuupussiin löytyi Suuren Käsityölehden numerosta 2/2009. Kyllä tuossa nyt sitten pitäisi kelvata matkustaa sairaalasta kotiin 🙂 Sairaalalaukkukin on jo enimmiltä osin pakattu, ja kaikki muukin alkaa olla valmista. Mutta mikäs tässä odotellessa… Tänään mennään tontille käymään maaurakoitsijan ja naapurin kanssa. Pitäisi alkaa tässä lähiaikoina kaivaa noita kunnallistekniikoita sinne pellolle. Nähdään sitten illemmalla, onko meidän pikkuinen tammi tänäkin vuonna onnistuttu syömään.. Viimeksi me taidettiin käydä meidän tontilla joskus syksyllä, mutta kai siellä kaikki vielä paikoillaan on 🙂
Sammaleenvihreää pehmeyttä
Tätä peittoa tein kuin iisakin kirkkoa.. Välillä kyllästytti ja tuntui, ettei tämä valmistu ikinä. Ei kai siihen lopulta niin pitkää mennyt, mutta aika monta käsityötä ehti kyllä valmistua tässä välissä 🙂 Äiti virkkasi tulevalle lapsenlapselleen jo yhden pitsiviltin, mutta siitä ei kuulemma tullutkaan ihan suunnitelman mukaista. Minulle ei lopulta selvinnyt, mikä vika siinä oli 🙂 Törmäsin tämän viltin ohjeeseen tämän kevään Moda-lehdessä (2/2011), ja minulle oli heti selvää, että tuollaisen haluan neuloa! Sopivanhintainen lanka vilttiä varten löytyi taas kerran Lankabaarista. Lanka ei tällä kertaa ole merinovillaa vaan 70% villaa ja 30% nailonia. Se on kuitenkin käteen todella pehmoista, ei ollenkaan sellaista karkeankarvaista kuin vaikka 7 veljestä. Lankaa kului kaiken kaikkiaan 400 g. Kuten lähikuvasta näkyy, en jaksanut vielä kostuttaa ja tasoittaa vilttiä. Jätin siitä pois linnunsilmäpistoilla tehtyjen kukkien keskelle kuuluneet nypyt. Jo aloittaessani kukkien kirjomisen päätin jättää nypyt pois, ja päätös vahvistui, kun lankaakaan ei olisi riittänyt niihin. Ohjeen mukaan…
Vakosamettia!
Tämä iloisen oranssi kevyt kevät-kesähaalari valmistui jatkona siniselle fleecetakille. Kaavatkin ovat osittain samat. Päällyskankaana haalarissa on siis oranssi vakosametti ja vuorikankaana punainen melko paksu ja jämäkkä trikoo. Molempia kankaita jäi jonkin verran yli. En tiedä miten nuo Ottobren ohjeiden kangasmitoitukset on tehty, mutta ainakin minulle melkein puolet vähemmän kangasta olisi riittänyt. Toisaalta, nyt ainakin tuosta punaisesta ökkömönkiäiskankaasta saa vielä ommeltua pikkuisen bodynkin. Haalarissa on sievät kukkanapit, samettinauhakoriste taskussa ja nepparit haarasaumassa. Puvun saa siis avattua vaipan vaihtoa varten myös alakautta. Pukuun kuuluisi vielä ”tuttinauhalintu”. Ajattelin kyllä tehdä senkin vielä jossain vaiheessa, mutta nyt tärkeämmät projektit saavat mennä sen edelle. Haalarin rintamukseen tulee siis kiinni pieni vanutäytteinen lintu, johon saa vaikkapa tutin kiinni.
Nalletakki ja velourhaalarit
Eksyin kirjastoon tuossa toissapäivänä. Mukaan tarttuikin sitten pari Ottobre kids -lehteä, joissa oli sieviä lastenvaatemalleja 🙂 Eilen minun piti sitten lähteä Turkuun ja Eurokankaaseen katselemaan potentiaalisia kankaita vaatteisiin. No eihän siellä mitään ollut. Ja ne vähät mitä oli maksoi mansikoita. Koska olen viime aikoina keskittänyt kangasostokseni lähinnä Jättirättiin, meinasi ostokset jäädä Eurokankaan kassalle, kun kuulin loppusumman.. Ostin sieltä kuitenkin vähän ruskeaa trikoota ja oranssia vakosamettia. Ruskea trikoo päätyi vaaleansinisen fleecetakin vuoriksi. Ihastuttavat nallenapit löytyivät pikkuisesta kangaskaupasta Yliopistonkadulta. Alkuperäisessä mallissa aplikoituna kuviona oli aave, mutta nallenappien innostamana tein tähän nallen rinnukseenkin. Sydän ei ihan osunut keskelle nallen mahaa, mutta sillä nyt ei ole juuri merkitystä 🙂 Eurokangas-fiaskon jälkeen kaivoin kangasvarastoni esille. Sieltä löytyikin monenlaista kivaa kangasta. Yksi löydöistä oli tummanruskea velour, joka muistaakseni on mummin (siis mun mummini) peruja. Pala on ollut niin pieni, ettei siitä ole riittänyt mihinkään omaan vaatteeseen, joten se on pyörinyt tuolla kangaslaatikoissani jo viitisen vuotta. Kyllä…
Vanhoista uusia
Ompelin siis tänään vanhoista reiällisiksi kuluneista lakanoista uusia pieniä lakanoita kehtoa varten. Totesin nimittäin, että pinnasängyn lakanat ovat aivan valtavan suuria, eikä niitä voi käyttää kehdossa. Päällystin sentinpaksuisen vanulevyn vanhalla valkoisella lakanalla, ja – tadaaa – minulla on nyt sopivan kokoinen täkki kehtoa varten. Pinnasängyn täkki (eli se äitiyspakkauksessa tullut) on niin suuri, ettei sen pussilakanoita voi käyttää kehdon peitossa, joten kaivoin kaapista vanhan tulppaanikuvioisen lakanan, jonka alanurkista sai vielä leikeltyä pari pussilakanaa kehdon täkkiä varten. Äiti on kuulemma ostanut kyseiset lakanat ennen naimisiin menoa Norjan matkaa varten. Ikää niillä on siis yli 37 vuotta. Toisesta lakanasta on jo aiemmin ommeltu pinnasängyn lakanoita 🙂 Nyt minulla on siis kehtoa varten pari pientä tyynyliinaa ja pari pussilakanaa. Ajattelin vielä pilkkoa toisenkin lakanan samaan tarkoitukseen, mutta en ole vielä päättänyt minkä.
Kauniille unille
Äitiysloman ensimmäistä viikkoa viedään, ja tällaista sitä sitten on tullut puuhailtua… Vaikka meillä on jo melkein kaikkea, jotain sentään vielä puuttui nimittäin yöpukuja. Äidin vinkistä päätin alkaa ommella pikkuiselle unipukuja, tarkemmin unipusseja. Varsinaista ohjetta en näihin löytänyt, mutta äidin kuvauksen ja muutaman kaavan yhdistämisen kautta sain sitten kaksi tällaista aikaseksi. Varsin nopeasti tuollaiset saumurilla sitten hurauttikin kasaan. Jos olisin käyttänyt painoneppareita, niin ei noihin olisi kulunut juuri mitään aikaa. Nalle Puh -kangas on omasta vanhasta yöpaidastani, jota en muista käyttäneeni vuosiin. Pehmeäksi kulahtanut trikoo onkin mitä mainiointa pikkuisen yöpuvuksi. Toisen kankaan ostin Jättirätistä parilla eurolla. Itse asiassa tuota kangasta on vielä sen verran paljon jäljellä, että siitä saa vielä toisenkin yöpuvun, jos sellaiselle tulee tarvetta. Nalle Puh -pussi on kokoa 56 ja toinen kokoa 62. Molemmissa on nepparit toisella olkapäällä, mutta Nalle Puh -pussissa on helmassa nyöri ja toisessa nepparit. Tämäkin onneton kuva tuli napattua kännykällä. Pitää varmaan vaatia edes…
Jatkoa minivaatesarjalle
Villatakkiin ja -housuihin sopivat tossut valmistuivat tänään. Malli löytyi 1/2011 Modasta. Lopusta langasta ajattelin vielä saada neulottua minilapaset. Tai onhan niiden neulominen jo aloitettu 🙂 Oli ihan pakko alkaa neuloa, kun maha kiristeli taas kerran niin kovasti, ettei ”lastenhuoneen” maalaamisesta tullut mitään. Sain sentään seiniä vähän tasoiteltua, mutta siihen se sitten taas jäikin :/ Tää mun puuhailu on niiiiin kovin hidasta tällä hetkellä. Pitää varmaan laittaa tänne kuvia huoneestakin, kunhan se saadaan joskus valmiiksi 🙂 Myöhemmin: Illalla viimeistelin vielä pikkuiset peukalottomat lapasetkin 🙂
Mahan kasvattelua
Onhan tässä tullut mahaa kasvateltua.. Ja itse asiassa tuo viikko 33 meni jo, ja nyt on otettu kuva myös jo viikolta 34. Parin viikon päästä selviää sitten, minkä kokoinen kaveri tuo Vilholina oikein on, kun neuvolassa tehdään painoarvio. Terkkari onneksi oli sitä mieltä, että ihan siro tuon pikkukaverin pitäisi olla. Samaa ei oikein voi (enää) munsta sanoa..
Pieni neulepuku
Kaikki alkoi Lankabaarin alelaarista. Löysin sieltä kaksi kerää vaaleankeltaista Dropsin Baby Merinoa 2 euroa kipale. Olihan ne pakko sitten kerätä mukaan.. Varsinkin, kun kotoa löytyi jo ennestään 3 kerää samaista lankaa turkoosinsinisenä. Tuijottelin keriä aikana ja soitin sitten äitille: ”Onko ihan hullua tehdä ihan pikkuinen villatakki?” Ei kuulemma ollut. Aloin heti käydä läpi käsityölehtiäni ja lopulta löysinkin sievän potkupuvun ohjeen, josta sovelsin neuletakin. Rinnustan patenttineule vei kuitenkin lankaa enemmän kuin olin odottanut, ja lanka loppuikin kesken. Purin hupun kertaalleen ja neuloin sen tavallisena joustoneuleena. Lopulta tarvitsin lankaa vain nappilistaan. Tietenkään yksikään lankakauppa Turussa ei enää myynyt kyseistä lankaa ainakaan vaaleankeltaisena, joten taas piti pohtia, mitä keskeneräisen takin kanssa tehdään. Päätin lopulta jättää takkiin hupun ja neuloa nappilistan sinisellä langalla. Lopulta minulla oli vähän hassun näköinen kaksivärinen neuletakki.. Ei siinä sitten auttanut muu kuin neuloa siihen sopivat haalarit 🙂 Tein siis sinisellä langalla villatakille kaveriksi neulehaalarit. Koska keltaista lankaa ei ollut…
Kotivalmisteluja
Käytiin eilen katsomassa tapetteja ”lastenhuoneeseen”. Mitään Nalle Puhin kuvia sinne ei ole tulossa, mutta huone on niin ankea, että sinne pitää saada jotain väriä nyt, kun se tulee ihan oikeesti käyttöön. Huoneen ainokainen ”ikkuna” eli ranskalainen parveke on suunnilleen koilliseen, joten huone ei ole turhan valoisa. Pitäisikin löytää sinne vaaleat, mutta värilliset tapetit. Ehkä jotain vihreää. Vähän tuo tapettikauppojen kiertäminen on hidasta, kun yhdessä per päivä pystyy tällä hetkellä käymään :/ Huone on muutenkin vielä ihan kaaos, kun sieltä puuttuvat melkein kaikki sinne kuuluvat huonekalut, mutta siellä on säilytyksessä kaikenlaista roinaa, josta pitäisi vielä päästä eroon (kuten televisio, pikkulipasto ja pari pöytää…). Kehdon haimme Aaltosilta perjantaina. Samassa kehdossa on nukkunut jo 4 sukupolvea, ja sen on tehnyt isoisäni isä 🙂 Olihan se aika hienoa saada se meidänkin pikkuiselle. Alkujaanhan Miskan piti tehdä kehto, mutta kyllä sen kanssa olisi tullut niin kiire, että tämä oli ihan mainio ratkaisu. Valtavan kokoinenhan tuo…